langankierre

Starsky, suunnitellut Jordana Paige

Lanka Gjestal Topp’t Tä, n. 950g koossa S. Puikot 6mm Hongkong-bambupyöröt ja 5,5mm Hongkong-bambusukkapuikot

Työhän kulutettu aika sisältäen kaappimarinoinnin: pieni ikuisuus.

Voittajan kommentit maalilinjalla: ”The race went well and the car was good..” eiku. Pitkään siinä kesti, mutta lopussa kiitos seisoo… uuh, set klisee_generaattori OFF. Starskyn toteutus on ollut alusta loppuun aikamoista junnaamista. Kunnon flow-kokemusta ei syntynyt missään vaiheessa siitäkään huolimatta, että paksusta langasta työ sujui nopeasti silloin kun sitä sain neulottua. Malli ei minusta ollut mitenkään erityisen vaikea, vaikka se siltä ehkä näyttääkin, ainoastaan mallikerta oli sen verran epäsymmetrinen etten sitä missään vaiheessa oppinut ulkoa.

Langan valitseminen neuleeseen oli prosessi sekin. Starsky pääsi ToDo-listalle saman tien ohjeen ilmestyttyä Knittyssä, mutta ärrinmurrin KnitPicks ei edelleenkään toimita lankoja Suomeen eikä minulla asu siellä edes nakitettavia sukulaisia, jotain muuta oli keksittävä. Lopulta Gjestalin Topp’t TÃ¥ osoittautui nappivalinnaksi. Langan suosituspuikkokoko on 7, mutta kutosillakaan ei tullut ollenkaan peltiä, itse asiassa seiskoilla olisi varmaan tullut turhankin läperää. Tiheydessä pääsin hyvin lähelle suositusta, ja lopputulos on oikein pehmoinen ja ihana. Työtä kasatessa pelkäsin tehneeni liian pienen koon, mutta kastelun ja oikomisen jälkeen huoli hälveni, isommasta koosta olisi voinut tulla jo teltta. Ainoastaan hihat ovat aavistuksen makkarankuoret.

Kaikin puolin olen takkiin erittäin tyytyväinen, yksi onnistuneimpia isoja neuleita ja varmasti suosikkivillatakki!

P.S. Kristel.. olkoonkin että viimeistelyspurtti alkoi jo vähän ennen hamsterikuuta, saanko viimeisistä ponnisteluista vähän säälipisteitä hamsterisaldoon *anel*.

Alan pikkuhiljaa toipua käsityödepressiosta, Ene’s Scarf on päässyt puikoille Rowanspun 4ply:sta ja neulominen on taas kivaa! Uusia ideoitakin on paljon, ja jos viime vuoteen on vertaaminen, viimeistään hamsterikuu kirvoittaa taas pienen käsityöntekijän vauhtiin.

Tosiaan, kun blogini historiaa tutkii, samanlainen hiljaiselo vaivasi myös vuoden 2005 lopussa. Ehkä se on pimeä (ja tällä kertaa etenkin harmaa) vuodenaika tai joulun aiheuttamat paineet jotka pistävät kerta kaikkiaan tuotteliaisuuden jäihin. Nyt se on myäs tämä väliaikainen asuntomme, jossa ei ole mitään kunnon säilytyspaikkaa materiaaleille, ja jossa säilytystilojen puutteen ja ahtauden vuoksi on vaikea pitää edes mitään perussiisteyttä yllä. Minä kun olen niitä, jotka saavat parhaiten keskityttyä siistissä ja järjestyksessä olevassa ympäristässä… Ommella tekisi mieli, mutta paikka puuttuu ja materiaalit asuvat makuuhuoneen nurkassa jätesäkeissä. Ehkä odottelen suosiolla uutta muuttoa.

Asiasta sukkapuikkoon, blogini kommenteissa on muutamaan otteeseen kyselty ohjetta Icarukseen. En ole saanut vastattua henkilökohtaisesti kellekään, joten tässä nyt yhteisesti kaikille: olkoonkin, että lainaan mielelläni lehtiäni tutuille enkä yleisesti ottaen ole puhtoinen pulmunen tekijänoikeusasioiden kanssa, en halua alkaa diilaamaan ohjeita tuikituntemattomille blogini lukijoille. Se ei minusta ole oikeanlaista ystävällisyyttä. Icaruksen ohjeen saa ostamalla lehden (Interweave Knits Summer 2006, käsittääkseni Interweave Pressilta voi tilata myös vanhoja numeroita), minkä lisäksi ohjetta saa nyt myös nettikaupasta pdf:na kuudella dollarilla.

Mitääntekemättömyys on vaivannut jo toista kuukautta, lieneekä meri-ilmastolla minuun passivoiva vaikutus. Kangasvuoret ovat muuton jäljiltä vielä jätesäkeissä häpeämässä, en uskalla vilkaista niihin päinkään (etten muistaisi mitä kaikkea minulla jo on, ja voin hyvällä omatunnolla huomenna käydä naapurikaupungin valikoimia hiplaamassa?) ja viime aikoina huomattavasti kartutettu lankavarasto huutelee syyttävästi: ”Jonkun muun korissa olisimme päässeet jo puikoille!” Olen pohtinut aiheen perusteellista filosofista analyysia blogiin jo pidemmän aikaa, mutten ole saanut sitäkään aikaiseksi. Lopulta en jaksanut edes viritellä tähän mitään kuvituskuvaa, olkoon tylsä kuvaton nillipostaus.

Arkistosta huomaa että vastaava käsityöalavireisyys vaivasi samoihin aikoihin viime vuonna ja vuodenvaihteesta lähdettiin taas uuteen nousuun. Tällä hetkelläkin ideoita kyllä olisi, mutta ajatuskin jonkun työn aloittamisesta saa niskakarvat pystyyn: sitähän pitäisi sitten jaksaa jatkaakin, entäs jos se jää kesken. Kamalaa! Lähestyvä joulu aikaansaa myäs tietynlaisia paineita. Eikä käsityöntekijän pitäisi jaksaa tehdä lahjat itse! Ensi vuonna perustan lahjapajan hyvissä ajoin jo tammikuussa! Lyön Alpacakilosta vetoa että samassa tilanteessa ollaan jälleen ensi joulukuussa.

Siispä en ota paineita. Joululahjojen funktio ei ole toimia stressitekijänä keskellä synkintä talvea, ne keitä haluan muistaa, eivät varmasti aseta minulle samanlaista rimaa kuin mitä itse väen vängällä yritän pitää ylhäällä. Blogi on ollut varsin vähäpäivityksinen, mutta onneksi Neuleblogistaniasta ei tekstit lopu. Stay tuned, ehkä täältäkin vielä jotain taas irtoaa.

Valopillkkuja talven (minkä talven?) harmauden (mustuuden, sanoisin) keskelle toi eilen (eikä päivääkään liian aikaisin, tarkentaisin) saapunut Interweave Knits Winter. Arwen ei lehden sivuilla enää aivan vakuuttanutkaan. Se on liian lyhyt ja liian laatikkomainen. Jos neule päätyy puikoille, teen varmasti muutamia sooloiluja. Sekä Enid Cardigan että Venezia Pullover ovat ihkuja mutta tähän mielentilaan aivan liian tyäläitä. Tweed Beret puolestaan on paitsi aivan minun näköinen, myäs simppeli. Ehkä siitä olisi helppo aloittaa neulepläähistä toipuminen?

Nyt tänään ilmestyneen Knittyn pariin!

Kuukausi ehti jo vaihtumaan (hui kauheeta, miten voi olla taas jo joulukuu), joten Salainen neuleystävä 2006 on päättynyt. Niisk. Kivaa oli. Erityiskiitos Kristelille emännöinnistä, hommassa riitti varmasti tekemistä!
Olin viikonloppuna reissussa ja tiistaina kotiin palatessa odotti upea viimeinen ylläri omalta ystävältäni:

Olen turhaan odotellut kirkkaampia säitä, tässä harmaudessa ei taidekuvausta tarvitse haaveilla opettelevansa. Tämäkin kuva kuitenkin kertoo pakkauksen sisällän! Sain vihdoin ja viimein oman Chibin, en ole missään niihin törmännyt enkä ole saanut aikaiseksi verkosta tilata. Paketissa oli myäs Cloverin vieterin muotoiset puikkostopparit, tuoksukynttiläitä, sinistä Kitten Mohairia, joulukalenterikortti, sekä Alpacaa Juuri Sitä Väriä, jota olen jo monta kertaa hiplannut kaupassa, mutten ole raskinut ostaa. Kiitos, Lankavuoren Minna – pakettejasi on ollut kiva avata!

Omaksi salaiseksi ystäväkseni arpoutui heinäkuun lopussa Palasia elämästäni -blogin Johanna, ja hänen blogistaan voi käydä kurkkimassa, mitä lähettämistäni paketeista läytyi elo-, syys-, loka- ja marraskuussa. Pakettien miettiminen oli tosi hauskaa, kaikenkaikkiaan tämä tempaus on ollut hyvin mukavaa, osallistunen toistekin, mikäli emäntä vain jaksaa järjestää!

Uuden kotikaupungin kirjasto palkitsi: Elsebeth Lavold ja Viikinkineuleet *pyyhkii kuolaa näppikseltä*. Tuosta kirjasta on ilmeisesti painos loppunut, saako sitä enää mistään Ihan Omaksi? Haluaako joku luopua omastaan!!!??? Vietin tunnelmallista perjantai-iltaa, minä, Elsebeth, kynttilä, glögimuki ja ruutuvihko. Ajatuksissa on jotain Rowanspun DK Rushin pään menoksi, saahan nyt nähdä…

…totta puhuen, niinkuin jo Tikrun kommenttiraidalla tilitin, minulla on ideaähky. Tuotanto on ollut jumissa muutosta lähtien, mutta ajatuksia ja materiaalia on enemmän kuin ehdin toteuttaa. Ja mitä enemmän mietin sitä, miten vähän ehdin toteuttaa, sitä vähemmän saan edes aikaiseksi aloittaa.

Kuvatoiveita tuli niin paljon, että tein niille oman albumin, kaikkien kuvien julkaiseminen olisi ruuhkauttanut blogin etusivun. Jotain jäi varmasti kuvaamattakin, mm. leivänpaahdin, joka majailee alakerran varastossa pahvilaatikossa.

Olemme siis asuneet nykyisessä asunnossamme kaikki kolme viikkoa, ja kerrottakoon vielä ensin, että tämä on väliaikainen maja, varsinainen kotomme uudella paikkakunnalla kun vapautuu vasta ensi keväänä.

Tervetuloa kylään!

Käytyäni tirkistelemässä niin monessa blogissa, minunkin lienee ”pakko” osallistua tähän viime aikoina blogeissa liikkuneista meemeistä ehdottomasti mielenkiintoisimpaan. (Kyllä, minä olen se, joka tiirailee sisustustasi, jos olet pimeällä unohtanut ikkunaverhosi raolleen…)

Kerro siis kolme asiaa, mistä haluat nähdä kuvan blogissani. Nappaan niitä parin päivän sisällä, jos sää vain ei ole tolkuttoman harmaa.

Edit: Eikähän nämä toiveet jo riitä! Joitain kuvia jo napsin, sää tänään vaan ON todella kurja kuvaamisen kannalta.

Kiitos, muutto meni yllättävän sujuvasti. Kyllä, netin toimituskin sujui kohtuullisen nopeasti. Ei, en ole vain saanut aikaiseksi kertoa kuulumisia Blogistaniassakin.

Kerrassa mitään en ole blogaustauon aikana saanut aikaan, mutta rahaa on kulunut silti. Uudella paikkakunnalla ei googlailun tuloksista poiketen olekaan enää lankakauppaa, mutta eihän sekään lankafriikin lankashoppailua estä! Ensin kävimme lauantairetkellä naapurikaupungin söpössä pienessä käsityöliikkeessä, sitten tein maanantairetken Menitaan (juu, kyllä minulla oli muutakin asiaa pääkaupunkiseudulle):

Kaikille langoille on Suunnitelma. Ostetaan aikaa ja kärsivällisyyttä, mielellään edullisesti, sillä rahat hupenivat jo lankaan.

Nyt minullakin on pienet söpöliinit puikkostoppareiksi. Neiti Kaksiveen kanssa vaan uhkasi tulla tappelu siitä, kumman leluja nuo ovat…

Salaiselle ystävälleni kiitokset neuleaiheisesta postikortista, se kolahti laatikkoon jo jokunen aika sitten!

Yrityksistä huolimatta en ole onnistunut mitään valmista enää saamaan aikaan. Pesukoneongelman jälkeen hajosi liesi, ja sen jälkeen alkoi makuuhuoneen katto vuotaa. Mikään ei voi enää mennä muutossa pieleen?

Nyt häviän nettioperaattoreista riippuvaksi ajaksi bittien ulottumattomiin, palajan langoille heti kun se vain teknisesti on mahdollista!

Cucumberpatch oli nopea toimittaja, sunnuntai-iltana tilatut langat odottivat eilen postilaatikossa. Pesukonekin saatiin vihdoin eilen toimintakuntoon. Olkoonkin, että pyykkivuoren selvittäminen on tuskin puolessa välissäkään, että liedestä meni puolestaan yksi levy rikki toissapäivänä (joo-o, korjaaja tulee varmaan maanantaina) ja että laatikkokaaos on entistäkin valtaisampi, voiko näiden ihanuuksien edessä olla huonolla tuulella?

150 grammaa Rowanspun 4ply:a värinä jade. Täysosuma! Tästä tulee varmaankin Ene’s Scarf.

350 grammaa Rowanspun dk:a värinä Rush. Väri on kivempi, kuin googlailun perusteella arvailin – kurkkulan väriesimerkkikuvat ovat vähintäänkin harhaanjohtavia. Yritin tilata yhteensä 400 g mutta Cucumberpatch möi ei-oota seitsemän vyyhdin jälkeen. Mielessä on jokin itse suunniteltu villatakki, jossa olisi palmikoita. 350 g riittänee sekin, etenkin jos en vallan täytä neulepintaa palmikoilla.

Myäs Riitun postilaatikosta läytynee tänään lankaa!