langankierre

Päivitin ilmoittautuneiden listaa. Tarkistathan, että olet listalla, enkä ole vahingossa tipauttanut ketään pois! Uusia ilmoittautumisia otetaan vielä viikon ajan, ensi sunnuntaihin asti. Osallistujia on jo 37 *tähän silmät pyöreinä henkeään haukkova hymiö*.

Edit 22.4.: Viime hetken muistutus – ilmoittautumisaikaa on enää huomiseen. Maanantaina alan jakamaan vaihtopareja!

Edit 24.4.: Ilmoittautumisaika on päättynyt. Lopullinen vaihtajien määrä on 46! Jaan vaihtoparit piakoin ja kerron niistä sähköpostilla osallistujille. Stay tuned 😉

Olen viime aikoina purkanut enemmän kuin olen saanut valmiiksi. Lapselle aloittamani pusero Silkegarnista meni purkuun, aloitin Wollista Aran Paint-kaavion mukaista palmikkosukkaa, en ollut tyytyväinen – purkuun. Ensimmäinen versio koolaidjaywalkeristakin meni purkuun. Jostain kumman syystä tällä tavalla ei valmistu täitä esiteltäväksi, joten jatkan langoilla hekumoitsemista.

Pahoin pelkään etten voi antaa kommenteissa kyselleille kunnon ”reseptiä” väreihin. Koolaidailin flow’n viemänä enkä pysty varmaksi muistamaan mitä värejä langoissa on, etenkään kun missään ei ole vain yhtä väriä. Kyöpelinvuori oli jo valmiiksi aika tummaa pätkävärjättyä sinistä Nalle Coloria, se ui kahdesta tai kolmesta eri viininpunaisesta Kool Aidista tehdyssä liuoksessa sellaisenaan. Rairuoho oli alun perin keltaista Nallea, ja uitin & mikrotin vyyhdin toista päätä ensin yhdenvärisessä sinisessä. Värin tartuttua upotin koko vyyhdin toisenväriseen siniseen. Tipun värit olivat muistaakseni Lemonade (keltainen), Orange (arvaatteko?) ja Grape Illusion (punainen). Laitoin vyyhdin (n. 120g) kolmeen osaan taiteltuna lasagnevuokaan ja valmistin värit isoihin laseihin (2 pussia per väri kuhunkin). Aloitin keltaisesta: valutin väriä vyyhdin toiseen päätyyn, painelin kumihanskoin, siirtelin lankoja ja yritin saada väriä osumaan joka puolelle. Sitten nostin keltaisen päädyn lasagnevuoasta korokkeelle, etteivät oranssi ja punainen valu keltaisen päälle. Jatkoin oranssilla vyyhdin keskelle, ja viimeiseksi punaisella toiseen päätyyn. Väriliemi valui punaiseen päätyyn tehden siitä kaikkein tummimman. Nostin vuoan mikroon jälleen korokkeelle ja mikrotin ensin niin. Kun suurin osa väristä oli tarttunut, poistin korokkeen, kääntelin vyyhtiä ja jatkoin mikrottamista.

Kyöpelinvuori on jo muotoutumassa Jaywalkerin tapaisiksi.

Nyt musta on tullu saletisti kool.

Tipu.

Rairuoho.

Kyöpelinvuori.

(Alkuperäiset langat: tipu: luonnonvalkoinen 7 veljestä, rairuoho: keltainen Nalle, kyöpelinvuori: sininen (se vanhempi) Nalle Colori)

Internet on täynnä mielenkiintoisia apukeinoja käsityöntekijälle. Raitageneraattori on varmaan jo kaikille tuttu, mutta eilen törmäsin ensimmäistä kertaa Aran Paint -apuohjelmaan, jolla voi ”maalata” palmikoita. Nyt voin väittää opettaneeni tietokoneeni neulomaan (klikkaa kuva suuremmaksi)!

Aran Paintista saa demon, jolla voi maalailla palmikoita, mutta niistä ei saa luotua neulekaaviota eikä projekteja voi tallettaa. Ohjelman toimintaperiaate on kyllä hauska: valitaan silmukoiden tai palmikoiden kuvia valikkoriviltä ja maalataan niitä ruudukkopohjalle – ohjelma näyttää siis saman tien miltä kuvio näyttäisi valmiina. Paljon puutteitakin löysin jo heti ensimmäisellä käyttökerralla. Käyttöliittymä on paikka paikoin vähän outo: olen mm. tottunut siihen että Windows-ohjelmissa ctrl-s tallettaa, mutta tässä se lopettaakin koko ohjelman edes kysymättä haluatko lopettaa, kertoopahan vaan että täysi versio kysyisi kyllä, haluatko tallettaa. Menetin muutamankin kokeiludesignin moiseen ominaisuuteen! Lisäksi ohjelma sisältää vain perussilmukat oikein ja nurin ja peruspalmikonkäännöt 2-6 silmukalla, kierrettyjä silmukoita ei voi maalata, myöskään kavennuksia tai lisäyksiä ei ole käytettävissä.

Kaiken kaikkiaan ohjelma on kyllä vinkeä tutustumiskohde kaikille vähänkään nörttijutuista kiksejä saaville. Harkitsen itse jopa 25 dollarin hintaisen täysversion hankkimista. Toistaiseksi omat designit voi ”tallettaa” ottamalla niistä screenshotit, joskin se neulekaavio jää edelleen puuttumaan.

Edit: Kumpi näistä olisi kivempi messuostos-Wolli-sukkiin? En osaa päättää!

Onko kukaan nähnyt malttiani tai harkinta- ja arviointikykyäni? Pyydetään palauttamaan ensi tilassa! Kaikki siis alkoi siitä kun iona netin erilaisiin käsityöyhteisäihin eksyi…

Mm. täällä ja täällä on tehty Kool-Aid-värjäystä neulelangoille, joten kunmuutkinkerta, niin sit minäkin. Kool Aidit tilasin neulontalistan vinkin mukaisesti Jari Mäki Oy:stä, jonka palvelua ei voi kuin kehua! Sähköpostivastaukset tiedusteluihin tulivat ripeästi ja eilen tilaamani värit (eiku hmm, juomat) olivat tänään jo postilaatikossa. Kaapissa on keltaista Nallea ja vanhempaa sinistä Nalle Coloria, joita en ole osannut käyttää mihinkään. Ne pääsevät värikylpyyn, mutta tokihan minun piti ostaa myäs lisää värjättävää:

Paitsi helmitöistä, minun ei pitänyt innostua massailusta, ennenkuin muistin, että myös nappeja voi tehdä itse. Viimeistään tämä sai mopon karkaamaan kokonaan.

Tarvitsen moponi takaisin! Viimeistään ennenkuin mainitsenkaan sanat ”helmi” ja ”ostaa” samassa lauseessa”!!!

Tikrun Nasukassista inspiksen saaneena kaivoin moppilangan jämät kaapista ja innolla neulomaan. Jotain tämän tapaista on mielessä siinnellyt jo pitkään, mutta nyt ajatus selkiintyi. Vaan kun se lanka ei riitä. Kyllähän sitä oli vähänlaisesti, mutta toiveajattelin sen olevan yllättävän riittoisaa. Ei ole. Myydäänkähän koko moppilankaa pienemmissä kuin puolentoistakilon kartioissa – tässä käy pian niin, että hyvä yritys päästä eroon tuosta Puoli Ikuisuutta (TM) kaapissa pyörineestä moppilanganjämästä saa vanhat jämät multiploitumaan kaksin- tai kolmikertaiseksi määräksi jämälankaa. En viitsisi purkaakaan, visio kassista on kiva. Ei kellään sattuisi olemaan tuota ylimääräisenä, kyseessä (kai) on Tekstiiliteollisuuden paksumpi (12-säikeinen) moppilanka väri 00 luonnonvalkoinen. Kyselin jo neulontalistalla, mutta oikeastaanhan tuota käytetään kudonnassa. Siispä enipadi? Laita meiliä jos haluat estää tarvikevarastojeni paisumista entisestään.

Laukkuvaihtoon ilmoittautuneita on jo 19! Mukaan ehtii 23.4. saakka, kiva juttu että ajatus sai suosiota!

Yritän irrottautua koneelta nyt piirtämään apinoita, uusio visionpoikanen itää takaraivossa.

Olen blogannut jo kolme kertaa materiaalihankinnoista ja kerran kaappien sisällöistä sitten edellisen valmiin työn esittelyn *punastus*. Olisikohan aika taas rajoittaa tuota ostelua ja panostaa tekemiseenkin… Väänsin nyt takin, jossa aluksi tuntui kaikki menevän pieleen, sisulla valmiiksi, sillä kesken jättäminenhän on luovuttamista. Etsi kuvasta viisi virhettä ;). No joo, loppujen lopuksi tuosta tuli ihan pitokalu arkikäyttään. Kankaat ovat siis haalarin jämäkankaita, itse asiassa ostin takkia varten vain pätkän 25 millistä kuminauhaa hihansuihin, loput tarveaineet läytyivät kaapeista. Kaava on Ottobren lehdestä 1/06 pienin muutoksin (mm. vetskari oli liian lyhyt, siksi tuo tarratamppi hupun alla). Ja tulppaaniteema jatkuu!

Pientä panostusta yksityiskohtiin: ripustuslenkkiä ei saa unohtaa ja pienen käyttäjän takissa on hyvä olla nimilappu (nimilapuista kiitos Ottobrelle, mistä sain niitä lahjuksina tilauksen yhteydessä). Olisi kiva, jos omiin ompeluksiin saisi ”pesulapun” omin tekstein ja kuvioin – jaksaisikohan niitä väsätä itse tai saisikohan jostain edullisesti tilaamalla.

Puolet päivästä kului Jyväskylän käsityömessuilla ja sieltä läytyi mm. lankaa *tähän punastuva hymiö*. Violettikirjavat ovat 70% lampaanvillaa ja 30% angoraa, niistä voisi ehkä tulla vaikkapa Clapotis. Vihreä (miten mulle nyt pesiytyykään tätä väriä näin valtavasti) vyyhti on 70% lampaanvillaa ja 30% pellavaa ja haluaa ilmeisesti sukiksi.

Olin tipan pettynyt valmiiden tuotteiden ja materiaalien myyjien suhteeseen. Itse käsityöntekijänä ei ole NIIN innostunut ostamaan valmiita tuotteita, aina huomaa vaan ajattelevansa että osaisihan tuon tehdä itsekin. Kurja ajattelutapa sinänsä, kun kuitenkin pitäisi osata arvostaa ja kannattaa muidenkin tekemisiä, mutta kun… ”Liian valmiit” materiaalipaketit eivät nekään liiemmin kiehdo: jos ostaa laukunsangat, huolitellun kankaan, lankaa ja työohjeet yhdessä pussissa jää se kaikkein mielenkiintoisin työvaihe, suunnittelu, kokonaan itseltä pois. Jännä kuitenkin huomata, miten monenlaisia käsityöntekijäitä on, kaikki eivät nauti samoista asioista. Toiset pitävät siitä, että joku muu on jo huolehtinut työn suunnittelusta, jolloin itse tekeminen, niin ettei tarvitse ajatella on heistä terapeuttista ja nautittavaa. Minä taas pitäisin juuri siitä suunnittelemisesta, pohtimisesta ja ideoimisesta, piirtämisestä, mittailemisesta ja säätämisestä. Sitten kun päästään siihen mekaaniseen totutukseen se käykin nopeasti puuduttavaksi. Tästä syystä olen huono valmiiden mallien kanssa (pahus vain kun nettiyhteisön myötä saa nähtävilleen toinen toistaan ihanampia juttuja jotka vaan onkin pakko saada).

Sain onneksi rahaa tuhlattua ihan kiitettävästi, lankojen lisäksi mukaan tarttui laukunsankoja ilman materiaalipakkausta, ja moniväristä konekirjontalankaa. Inspiraatiota sai messulipun hinnalla kaupan päälle ison kasan, mutta ajan ja kärsivällisyyden myyjiä paikalla ei nytkään näkynyt. Pahus.

Eilen posti toi minullekin kirjan, jossa on hourglass sweaterin ohje. Luulen, että ne lehmuksenvihreät Samokset haluavat isona tiimalasipaidaksi, mikäli vain onnistun muokkaamaan neuletta Samoksen tiheydelle sopivaksi. Onko joku jo toteuttanut sen Samoksesta?

Ja tänään posti toi lisää puikkoja! (Niitähän ei ole ikinä tarpeeksi, ei ei ei.) Tällä kertaa sain huudettua ebaysta neljättoista bambuiset sukkapuikot, kokoja 2-10 yhteensä 25,50 eurolla. Ei ollenkaan paha, eihän! (Ja siis ei puhuta siitä paljonko puikkoja jo on – bambuisia ei ollut ainakaan riittävästi.)
Muuten käsityörintamalla sujuu kohtuullisen hitaasti – tällä hetkellä olen hyvä vain tuhlaamaan rahaa. Starsky on yhä alkutekijöissään, vain vähän hihoja on neulottu. Ehkäpä hyväkin olla hidas, tuumasin, kun luin Katjan vastoinkäymisistä Starskyn kanssa. Onpahan koeajettu ohje käytössä kun vihdoin alkaa neulominen edetä.

Nyt paljastunee koko totuus langankierre-disainin takana, kuvassa pikku suunnittelijani työssään ;). Ihanaa kun tuo pikkulikka jaksoi jo istua ja piirtää ihan kuin isot neidit, kun leikkasin siihen pahuksen takkiin vuorta. Neidin palovammat alkavat muuten nyt olla jo parantuneet, hämmästyttävää on tuo lasten toipumisen nopeus! Kiitokset kaikille lohduttajille!

Laukkuvaihtoon on nyt tarkempi aikataulu sekä ilmoittautumisohjeet täällä. Nappaa nappi mainokseksi omaankin blogiisi! Tekaisin myäs itselleni blogin uuteen kevätmekkoon sopivan napin, kunkaikillamuillakinkerta… Sen saa napattua tuosta sivupalkista, ken haluaa.

Varsinaiset käsityöt ei oikein etene, mutta blogin aikaisempi mekko alkoi tuntua liian talviselta (siitäkin huolimatta että ulkona on pyryttänyt lunta koko päivän). En kuitenkaan ehtinyt alkaa tehdä pyörää uudestaan, joten muokkasin vain tipan. Kovin vihreä tästä tuli! Taidan muokata myöhemmin vielä lisää, en ole ihan tyytyväinen.

Laukkuvaihto tuntuu saavan kannatusta, ehkäpä se kannattaisi siis toteuttaa. Kaipaisin nyt kuitenkin vielä mielipiteitä ensinnäkin siitä milloin vaihto toteutetaan: olisiko toukokuu hyvä, ilmoittautumisaikaa olisi siis huhtikuun loppupuolelle? Entäpä toteutustavat: neulotaanko (ja virkataanko) vain, vai otetaanko mukaan myös ompelu – joka mahdollistaisi myäs poikkiteknisiä ratkaisuja? Teen mielipiteiden pohjalta sääntö- ja aikatauluehdotelman myöhemmin.