langankierre

NMH100GL-vaihtotyä on onnellisesti perillä Vikellä, joten voin kirjoittaa hieman työprosessista. ”Neulo mitä haluat sadasta grammasta lankaa” kuullostaa ensin mukavan vapaalta tehtävänasettelulta, mutta sen vaikeus paljastuu äkkiä, kun alkaa miettiä, mitä sitä oikein lopulta tekisikään! Langankulutuksen arvioinnissakaan en ole vielä kovin guru: kaavailin ensin hahtuvalangasta neulottuja, huovutettuja tossuja ja neuloinkin niistä toisen, mutta jo se painoi yksinään 84g.

Mielessä oli jo pitkään pyörineet roguen taidokkaasti suunnitellut palmikot. Roguen neulominen sai koko palmikkokuvioinnin avautumaan aikaisempaa paremmin: ”ai niin, oikeita silmukoitahan voi kiertää nurjienkin kanssa”.. ”ooh, lisäyksillä ja kavennuksilla voi myäs siirtää palmikkoihin tulevien silmukkaryhmien paikkaa” ”kas, tällaisiakin kavennuksia on”. Inspiraatio heräsi suunnitella palmikkokuvioita myös ihan itse, olen nimittäin aina ollut enemmän omien töiden suunnittelija kuin mallista tekijä. Neuleiden kanssa se on vielä ollut haasteellisempaa, tämän blogin pitäjä nimittäin monista muista käsityöblogeista poiketen on selvästi enemmän ompelija kuin neuloja. Neuleissa olen yhä siinä vaiheessa, että kaikki tuntuu menevän jatkuvasti pieleen, ompelusten kanssa alkaa onnistumisprosentti kertayrittämällä olla jo vähän suurempi :D.

Eräänä iltana lapsen mentyä nukkumaan istahdin kynän ja ruutuvihkon kanssa sohvalle ja aloin piirtämään mielessäni pyörinyttä palmikkoa. Sepäs ei ollutkaan niin helppoa. Sitten tajusin ottaa avuksi lyijykynän mustekynän sijaan, ja jo vain alkoi sujua paremmin, kun ei koko ajan tarvinnut aloittaa alusta uudelleen, kun jotain meni pieleen. Lyijykynä ja kumi ovat ihmeellinen keksintä myäs näin tietokoneajalla! Lopulta mieleen kuitenkin juolahti, että piirtämisen voi varmasti tehdä koneellakin (enmäosaaenäätaviskynääkäyttää).

Googlauksen tuloksena läysin Aire River Designin ilmaisen neulefontin ja koneelta löytyi jo PDFCreator, jonka avulla tuotoksia voi helposti jakaa myös niille, keillä ei kyseistä fonttia ole. Ja eikun piirtämään. Ei puhettakaan siitä, että mallia edes testattaisiin ennen koneella puhtaaksi piirtämistä, ensin tehdään itselle hieno peedeeäf, josta mallia voi sitten katsoa… ja uusiksihan se sitten meni. Ensimmäinen mallitilkku veti kamalasti kokoon palmikonkiertojen takia, olin nimittäin nerokkaana kaventanut kuviossa lisättyjä silmukoita pois, että silmukkamäärä säilyi joka puikolla samana. Kävi ilmi, että se on turhaa, sillä palmikonkierrot kaventavat tyätä joka tapauksessa. Piirsin uuden version ja uusi yritys, joka oli jo huomattavasti parempi. Päätin kokeilla sitä sukan varteen, mutta koska kuvio on esittävä, ja etenee alhaalta ylöspäin, myäs sukassa oli kokeiltava uutta tekniikkaa, sukan neulomista varpaista yläspäin.

Ullan ohje varpaista ylöspäin neulottuun sukkaan on havainnollinen, ja alku sujui sen kanssa kuin leikiten. Halusin kuitenkin kokeilla saman tien myös tiimalasikantapäätä, enkä ollut vakuuttunut, että saan lyhennetyt kerrokset kauniiksi ullan ohjeilla, löysin toisen ohjeen, jossa käytetään ”wrap & turn” -tyylisiä käännöksiä, niillä olen aiemminkin saanut lyhennetyt kerrokset syntymään ilman reikiä tai mykkyräitä. Siitä huolimatta ensimmäinen kantapää meni purkuun pariinkin otteeseen. Kantapään toinen sivu onnistui heti kauniisti, mutta toisesta sivusta tuli koko ajan eri näkäinen. Lopulta hoksasin, että nurjalla puolella silmukoiden ympäri käännyttäessä kiedotut lankalenkit pitää puikolle nostettua kaventaa pois takareunoistaan. Saisivat kirjoittaa yksityiskohtaisempia ohjeita!

Kaikenkaikkiaan tykkäsin tosi paljon väärinpäin-sukista, ja tulen varmasti neulomaan sukkia näin päin paljonkin. Myäs tiimalasikantapäästä tulee kiva. Seuraavaksi on tarkoitus kokeilla erilaisia aloituksia, etenkin lyhennetyin kerroksin neulottu kärki kiinnostaa.

Sukan varren omaan palmikkokuviointiin en ole varauksettoman tyytyväinen. Jotta mallikerta mahtuisi varteen, oli sukkaa levennettävä kuvion kohdalta yhdellä silmukalla per puikko, joka aiheutti pientä pussitusefektiä kuvion kohdalle, ilmiö ei kuitenkaan ollut yhtä huomattava sukan ollessa jalassa, joten tyydyin ratkaisuun. Pieniä muitakin muutoksia kuvioon on mielessä, olen aloittanut samalla kuviolla lapselle puseroa/nuttua Silkegarnista. Tekele on edennyt kerällisen verran, mutta nyt mietin, purkaisinko sen ja muuttaisin kuviota niin, että olisin siihen tyytyväisempi. Lisää omia palmikko- ja pitsineulekokeiluja on luvassa, niin kivaa neulefontilla leikkiminen oli!

Tällaiset sukat ovat siis matkanneet Vikelle:

Ja tässä on tuon viimeisimmän palmikkoversion ohjekaavio pdf-muodossa.

Jiihaa, edes lankahamsterien pudotuspeli ei estä lankavaraston kasvamista! Kiitokset Annelle blogiarpajaisten palkinnosta, kerrankin arpaonni potkii minuakin!

Mitähän tuosta ihanan pehmoisesta merinolangasta raskii oikein tehdä!

Lankoja vaihdettavaksi

Kävin läpi lankavarastoja ja esitän minäkin nyt vaihtotarjouksia tässä, nämä ovat pyärineet hyllyssä jo ties kuin kauan. Tangosta minulla oli jo pari ideaa, mutta kun en vaan kuitenkaan oikein välitä noista pörrö- saati tekokuitulangoista niin toteuttamatta ovat jääneet.

Kolme kerää, joista yksi vyötteetön, mutta melkein täysi, sekä pieni nyssäkkä Novita Tangoa, kaikki samaa erää, yhteensä 165 grammaa. 100 % polyamidi, 50g = n 87m, puikkosuositus 6mm.

(Edit: Tangoja ei enää ole jäljellä.)

Novita Rondo Cottonellaa 1 täysi kerä ja pieni nyssäkkä vihreää, vajaat kerät ruskeaa, punaista ja hmm.. onko tuo sitten tumma lohenpunainen vai vaalea tiilenpunainen. Yhteensä 170g grammaa. 54% polyakryylia, 46% puuvillaa, 50g = n. 112m, tiheys 18s ja 26 krs = 10cm, puikkosuositus 4.

(Edit: vain punainen Cottonella enää jäljellä)

Kolme 50 gramman kerää ikivanhaa Anttilan tarjouslankaa, Lammy Yarns Holland Cotton Light. 50% puuvillaa ja 50% polyakryylia, 50g = n. 120m, tiheys 19/20s ja 30krs = 10cm, puikkosuositus 3,5-4.

Tarjoa vaihdossa sähköpostitse sopivaksi katsomasi määrä jotain luonnonkuitu- tai sukkalankaa.

Tarravillahousujeni ohjetta on paljon kyselty, joten sain vihdoin aikaiseksi sitä kohtuullisen luettavaan kuntoon. Ohje on saatavilla täällä.

Mahdollisista virheistä ja epäselvyyksistä kannattaa laittaa palautetta joko ohjesivun kommenttilootaan tai sähköpostilla, kaikenlainen kritiikki on tervetullutta!

Minulta ne alkaa olla loppu – otsikointi on nykyisin vaikeinta koko postauksessa!

Posti toi jo toissapäivänä minulle NMH100GL-yllärin, mutta aina kun kuvausinspis on syntynyt on ollut jo myöhäistä ja kuvauksen kannalta siis huonot valaistusolosuhteet.

Suuret kiitokset Jaanalle mainiosta huovutetusta puikkokotelosta. Täytyy myöntää, että kun kaivoin neuletta kirjekuoresta, ensivilkaisu sai aikaan ”mikätääon”-ihmetyksen, muttei sentään kauan tarvinnut kummastella, kun jo valkeni. Olen ollut puikkokotelotarpeessa jo puoli ikuisuutta, mutten ole itse saanut aikaiseksi tehdä asialle yhtään mitään. Mikä mainio idis neuloa moinen, olen tullut ajatelleeksi vain ompelemista!

Sain sen toisenkin ikuisuusprojektini, fifi2:n valmiiksi viikonlopun aikana, ja tänään irrottelin sen vihdoin pingotuksestakin. Ircissä tuli tänään puheeksi chenilletekniikka, enkä läytänyt esimerkkikuvaa aikaa sitten tekemistäni tyynyistä, joten huivi poseeraa nyt kuvassa chenilletyynyjen kanssa.

Starsky-kuume on alkanut hellittää, kiitos lukuisten muiden tulessa olevien rautojen. Olen höyrähtänyt nyt johonkin aivan muuhun, mutta siitä on luvassa lisää myöhemmin. Aloitettujen, mutta keskeneräisten töiden määrä kasvaa kokeilujen myötä eksponentiaalista tahtia. Kristel on myös kunnostautunut hamsteri-innostuksen pysymisessä korkealla: tämä uusi kilpailu sai jo aivot raksuttamaan! Tunnustaa kuitenkin täytyy, että olen käynyt markettireissuilla säännöllisesti hipeltämässä lankahyllyä, ja yhden kerran olin jo vähällä ostaa Starsky-Isoveljet, mutta onneksi lankaa oli hyllyssä jäljellä liian vähän.

Koska lankaa ei ”saa” ostaa, olen panostanut välineisiin. Tuntuuko teistäkin, että nämä ovat aina loppu? Minä olen nyt onnistunut kadottamaan jo neulatyynynkin, sen lisäksi että nuppineulat vaan haihtuvat omituisesti johonkin. Siinä missä langat ilmeisesti lisääntyvät keskenään, neulat tuntuvat hajoavan atomeiksi.. vai muuttuvatko ne langaksi. Hmmm…

Se mikä pätee nuppineuloihin, pätee myös ompeluneuloihin. Etenkin tylppäpäiset kanavaneulat ovat oletuksena Liian Varmassa Tallessa. Ostin nyt Prymin Combi Card -lajitelman jossa on ohuita ja paksuja, teräväpäisiä ja tylppiä ompelu- kirjonta- ja parsinneuloja sekä langanpujottaja. Jospa ne riittäisivät nyt edes kuukaudeksi. Nuppineuloja ostin rasiallisen, ne riittävät ehkä viikoksi.. haaveilen sellaisesta isosta sinisestä laatikosta nuppareita, sellaisesta joita yleensä on kouluissa…

Sorruin myäs tällaiseen nettitilaukseen. Ebenpuiset sukkapuikot ovat kokoa 3 ja ruusupuiset kokoa 2,5. Näyttää siltä että rahaa kyllä kuluu vaikka lankaa ei ostaisikaan. Tutkiskelin tuossa kangaskaappejani ja päädyin siihen, että lankalakko saa luvan laajentua minulla koskemaan myäs kangasostoja, noista varastoista on PAKKO ensin tehdä jotain. Vetoketjut, ompelulangat, tukikankaat ym. tarvikkeet tosin rajaan kangaslakon ulkopuolelle, niitäkin kaapeissa on, muttei välttämättä just oikeanlaisia itse kuhunkin ompelukseen.

Kaappikirous on selätetty yhden työn osalta ja saan vihdoin ja viimein kääriytyä ihanaiseen rogueeni, josta tuli kyllä saman tien suosikkineule! Heti kävi mielessä, että näitä voisi tehdä toisenkin, vähän erilaisesta langasta. Tämä on seitsemää veljestä ja oikean tiheyden saavuttamiseksi neulottu 4,5mm puikoilla. Lopputulos on vähän lörö, napakampi neule olisi mukavampi. Neule istuu oikein kivasti, ainoastaan hihat saisivat olla olkavarren kohdalta vähän kapeammat. Tein toiseksi suurimman koon pidentäen hihoja jonkun verran. (Klikkaa pikkukuvaa nähdäksesi koko neuleen – taidekuvat sain nyt unohtaa kun yritin napsia niitä näpit jäässä ulkona pakkasessa, eikä niistä siis mitään tullut.)

Lankahamsterikisa jatkuu pudotuspelinä ja ilmoittauduin jo mukaan ajatellen ettei minulla ole mitään suurempia himotuksenkohteita kuitenkaan. Helmikuun aikana lankavarastostani poiki ideoita enemmän kuin ehdin toteuttaa ja kuvittelin jaksavani innostua niistä vielä pitkän aikaa. Näin itseni jo suunnilleen pudotuskisan voittajana, minä kun en niin pahassa langanostokoukussa ole koskaan ollutkaan.. mutta sitten näin tämän ja jokainen päivä on yhtä kilvoittelua, kun olkapäällä istuu pieni langanostoon yllyttävä piru. Nyt jos aloittaisin niin ensi vuoden keväällä saisin laittaa tuon ihanaisen jo päälleni (eihän roguessakaan kulunut kuin vähän reilu vuosi…).

Nettineuleyhteisössä on jotain kummallista, se saa minutkin tekemään sellaisia neuleita, joita en välttämättä muuten ajattelisikaan tekeväni. Blogeissa, listoilla ja irkissä pyörii villityksiä neuloa tiettyjä malleja – mitä yksi edellä, sitä kokonainen liuta perässä. Perinteisesti olen vieroksunut mallista neulomista, se on tuntunut mekaaniselle toteuttamiselle, kun taas käsityön alusta asti itse suunnitteleminen on mielestäni ollut sitä varsinaista luovaa toimintaa. Nyt olen oppinut arvostamaan enemmän valmiitakin malleja.

Tosi moni on toteuttanut branching outinsa vihreänä. Minulla se oli osittain sattuman kauppaa sillä jämälankakorissa oli sopivasti yksi kokonainen ja kaksi vajaata kerää Floricaa joista huivi syntyi vitosen puikoilla kaksinkertaisena. Vihreä kyllä sopii malliin kuin nakutettu, jotenkin tämän huivin kuuluu olla vihreä.

Langankierrekin on nyt ollut olemassa hieman yli vuoden, vaikka blogausaktiivisuus onkin ollut hyvin vaihteleva. Blogisynttärit lipuivat huomaamatta ohi 23. helmikuuta. Tämän isänmaallisen huivikuvan myötä kiitetään kaikkia lukijoita kuluneesta blogivuodesta ja toivotetaan hyvää Kalevalan päivää!

Hamsteroinnin jämälankaprojektina tein miehelle sukat Gjestalin Jannesta ja lukuisista seiskaveikan jämistä suunnitellen erilaisia neljän silmukan mallikertoja sitä mukaa kun neuloin. Alunperin kirjoneuletta oli tarkoitus laittaa vain varteen, mutta kaksi Jannekerää uhkasi olla liian vähän ilman päkiän koristeraitaa. Purkamiseksi meni tässäkin työssä, kun innoissani telkkarin äärellä neuloin ekan sukan terän lopulta hervottoman pitkäksi. Puikot 4 ja silmukoita 56, hamsterisaldo karttui 136 grammalla. Myönnän itselleni myös ahkeran viimeistelijän epävirallisen papukaijamerkin, sillä kaikki 52 langanpäätä oli päätelty jo puolen vuorokauden päästä neuleosuuden loppuun saattamisesta, ja nukuinkin siinä välissä!

Kuvittelin eilen keksineeni kuvitteellisen esimerkin mielestäni tylsään bloginnimeen, mutta ircissä kävi ilmi, että metsään meni. Zeskalle pahoittelut tästä kyseenalaisesta julkisuudesta ;).

Näin iltahämärissä saa niin huonoja kuvia että ihan ärsyttää, mutten malttanut odottaa huomiseenkaan kuvaussession kanssa ;). Neuleosuus ja lankojen päättely valmistui siis eilen, ja tänään sain silmukoitua kainalosaumat ja ommeltua pääntieresorin kaksinkerroin. Isohan tuo vielä lapselle on, mutta niin oli tarkoituskin.

Aikaa jäi, eli isotöisemmänkin haasteen olisi voinut ottaa, mutta koska tuon Käsityöhidasteen (TM) tehokkuus on epätarkka, olen valintaani ihan tyytyväinen. Kuvittelin kuitenkin etukäteen, että projektissani olisi enemmänkin tekemistä, homma sujui yllättävän vikkelästi. Haasteellisinta minulle oli neuloa yhtä ja samaa työtä kärsivällisesti eteenpäin, joka päivä, jättämättä sitä makaamaan välillä myttyräksi määräämättömän pitkäksi ajaksi. Tämähän vallan valaa uskoa siihen, että uskallan aloittaa enemmänkin näitä hieman isotöisempiä projekteja, ne on siis mahdollista toteuttaa varsin nopeastikin!

Kyseessä oli myäs ensimmäinen kerta, kun tein kaarrokeneuleen, suunnitelmissa on ollut pitkään. Hyvä juttu on myäs se, että nuo vuosia kaapissa maanneet islantilaiset hahtuvat alkoivat vähitellen huveta. Hamsteritilille saan kirjata 340 gramman kulutuksen.

…nimittäin vakavaan ja pahanlaatuiseen Clapotis– ja Noro Kureyon -kuumeeseen. Tauti on ilmeisesti ollut piilevänä jo pidemmän aikaa, mutta lopullisesti tartunnan puhkaisi altistuminen Tekele ja tuunauksen tähän postaukseen. Täten lupaan (itselleni) pyhästi olla katkaisematta hamsteridieettiä ja sen lisäksi neuloa ainakin molemmat ikuisuusprojektini (roguen ja fifi2:n) loppuun ennen claponorojen tilaamista. Mutta tahtoo!!!!!!!11111111

Team langankierre on edennyt kisasuorituksessaan viimeiselle väliaikapisteelle. Näyttää siltä, että langankierteen protesti sääntötulkinnoista osuukin omaan nilkkaan, kaarrokeneule on edennyt huomattavasti nopeammin kuin langankierre uskalsi odottaa. Neule ei olekaan ollut niin suuritöinen kuin langankierre kuvitteli, vaan se on edennyt vauhdikkaasti siitäkin huolimatta, että kisaosallistuminen on ollut mahdollista vain R.I.I.V.I.Ö:n (* ollessa nukkumassa. Edes nurkan takana vaaninut Kaappikirous (** ei ole yrityksistään huolimatta onnistunut kaatamaan langankierrettä ohdakkeisella neulepolulla.

Langankierre keskittyy nyt loppukiriin ja odottaa mielenkiinnolla Kaappikirouksen viimeisiä taktiikoita neuleen ajoissa valmistumisen estämiseksi.

*) Rakastettavan Innostavan Ihana Vekara ja Ilmiömäinen Öheltäjä
**) Langankierrettä vaivannut neuleaiheinen syndrooma, jossa kaikki isotöisemmät neuleet hiipivät keskeneräisinä salakavalasti kaappiin määräämättömän pitkäksi ajaksi .