Lapsenhoidon ja käsitöiden yhdistämisestä

Filed under: sanasia — iona, torstai, 26 tammikuun, 2006 klo 4:17 pm

Menin sitten ilmoittautumaan neuleolympialaisiin, tarkoituksena olisi saada aikaan lapsen kaarrokeneule niistä islantilaisista hahtuvista. Meninköhän haukkaamaan liian ison palan? Ja eihän mulla ole vielä malliakaan! Taitaa muutama ärräpää päästä, kun ensi kuussa nykerrän paitaa seisaaltani baaritiskin ääressä riiviöltä paossa. Susannakos se oli, joka kertoili neulovansa seisaaltaan. Alkaa myös nuo neuleet jakautua minullakin KTN ja KTV-versioihin, termeistä kiitos ilulle.

Ommella en voi enää juuri lainkaan. Alakerrassa säilyy sopu neitokaisen kanssa, mutta yläkerrassa on vaan kerrassaan aivan liian paljon aivan liian mukavia kaappeja ja laatikoita tutkittavaksi. Myös työhuoneen kirjahyllyn tavarat on mukava vetää lattialle. Ja ne käsityötarvikkeet ompelupöydällä! Voi sitä riemua kun pääsee käsiksi ompelulankoihin tai askarteluhileisiin.. äidistä se vaan ei ole ollenkaan niin kivaa. En tue lapseni luovuutta, olen kammomamma.

Palailen nyt kuitenkin Ottobrelehtien pariin, sovittiin näes, että mies saa wowittaa iltaruokaan asti ja minä ommella loppuillan. Jee!

Pitkään viimeistelyä odottaneita luomuksia valmiina

Filed under: neuleet,sanasia — iona, tiistai, 24 tammikuun, 2006 klo 2:32 pm

Hamsterikuukausi lähestyy, ja se on aiheuttanut minulle vimman viimeistellä rästitöitä – että saisin aloittaa puhtaalta pöydältä kisatikutuksen!
sukat ja lapaset

Päättelin mm. vihdoin ja viimein lapsen Regiaiset sukat ja lapaset. Taidan pitää tuota edelleen vauvana, olisin voinut tehdä asusteista isommatkin, nyt ne ovat nippanappa sopivan kokoiset eli tuolla kasvuvauhdilla eivät takuulla mahdu pitkään. Toisaalta, lanka riitti nytkin juuri ja juuri, lapasten peukaloihin jouduin käyttämään ikivanhoja Bambinon jämiä.
huovutettu sophie

Ikuisuuden kaapissa puolivalmiina odotellut sophiekin on nyt huovutettu. Huovuttamista vaille valmiiksi sain sen joskus alkusyksystä ennen lumen tuloa, kuten tästä kuvasta näkyy. Nyt minulla on pulma mitä tuolla tekisin, siitä tuli tosi pieni eikä oikein minun tyylinen. Kellehän tuo kelpaisi lahjaksi.

Lankana käytin vanhempieni joskus ajat sitten Islannista tuomaa hahtuvaa, joka on turhan karkeaa villavaippahousuihin ja tahtoo kutittaa asusteissakin.

tarravillikset

Tein toiset tarravillikset omalla ohjeellani. Tsi-kestolistalla ja kestovaippainfossa olleissa tarravillisohjeissa ei miellyttänyt se, että kuminauhat jäivät näkyviin ja painamaan lapsen reisiä. Ratkaisuna neuloin kuminauhoille kujat, takareunaan taitereunana ja reisikuminauhoihin 3o 1n 3o -reunuksella kauttaaltaan koko vaipan mitalta, nurja silmukka on merkkinä taitekohdasta ja vaippaosan valmistuttua reunat taitetaan ja ommellaan kujiksi. Lisäykset ja kavennukset tein tuon reunuksen sisäpuolella. Oikein toimiva ratkaisu.

Lankana Piikun liukuvärjätty hahtuva jonka neuloin kaksisäikeisenä. Värien osuminen noin hyvin yhteen oli silkkaa sattumaa! Täällä kuva vaipasta auki.

Marja haastoi minut listaamaan omituisia tapojani, kyseessä on siis se meemi joka on tainnut pian kiertää koko Blogistanin. Yritin pohdiskella löytyykö minusta mitään erityisen omituista (Read on …)

Hyvää uutta vuotta 2006

Filed under: meta,sanasia — iona, torstai, 12 tammikuun, 2006 klo 1:33 pm

Uuden vuoden kunniaksi blogi on saanut uuden puvun. Langankierre yrittää aktivoitua taas käsitöidenkin alueella, loppuvuosi oli vähintäänkin hmm… ”mielenkiintoinen” eikä jaksuja räpeltämiseen oikein riittänyt vaikka se sinänsä kivaa onkin. Muutama blogaamaton viritelmä tuli kyllä tehtyä mutta ehkä niistä lisää myöhemmin.

Inspiraation aaltoliikettä

Filed under: sanasia — iona, keskiviikko, 2 marraskuun, 2005 klo 6:55 pm

Minun käsityötuotteliaisuus tulee ja menee – välillä on hyvinkin aktiivinen aikakausi, sen jälkeen puikot ja koneet saavat pölyttyä pitkäänkin, kun vaan kovasti suunnittelen mitä tekisin. Aivan täysin toimettomana en ole istunut nytkään, mm. sophie odottelee toista kierrosta pesukoneessa (on odotellut jo pitkään…) ja Lapsen Regiaiset sukat päättelijäänsä. Aloin neuloa keränlopusta tumppuja, mittailin keittiövaa’alla jämälangan ja valmiiden sukkien painoa ja arvoin riittääkö vai eikö riitä. Tehdään peukut bambinonjämistä jos ei riitä.

Uuden innostuksen löysin arvaamattomalta alueelta, ristipistoista. Se salakavalasti yllätti jostain seläntakaa, mutta en lupaa ottaa tavaksi! En nimittäin pidä yhtään valmiista ristipistotöistä, tai erittäin harvassa on ne jotka mielestäni on tyylikkäitä – ainakaan seinälleni en kovin montaa kelpuuttaisi. Joitain malleja saattaa löytyä, joista olisi vaikka pyyhkeen boordeiksi tai vaikkapa valokuva-albumin päällystämiseen. Tästä työstä on tulossa mitä todennäköisimmin lahja. Siispä arvuuttelenkin, mikä tämä on:

alku

Ei – se ei ole kala, vastaus löytyy täältä

Itse tehden edullisesti?

Filed under: sanasia,web — iona, sunnuntai, 7 elokuun, 2005 klo 5:02 pm

Susannan käsityöt pohdiskelee itse tekemällä saavutettavaa säästöä. Olen aihetta itsekin miettinyt, ja tullut siihen tulokseen, ettei säästö enää nykymaailmassa ole kovin yksiselitteistä. Laadukas materiaali omiin käsitöihin maksaa, kun taas valmiita vaatteita tuodaan kaukoidästä halpatuontina hyvinkin edullisesti.

Lasten vaatteissa säästöä syntyy helpommin, sillä kangasta tai lankaa kuluu vaatteisiin huomattavasti vähemmän. Aikuisten vaatteissa säästö ei olekaan niin itsestään selvää, sillä materiaalin kulutus on huomattavasti suurempaa. Neulepaidan lankojen hinnalla saa helposti valmiin neuleen kaupasta, ja vaikka ulkoilutakit kalliita ovat kaupoissakin, ei pinnoitettu kangas puhumattakaan nyöreistä, stoppereista, heijastinnauhoista ja vetoketjuista halpaa ole.

Myäs materiaaleissa laatu maksaa, ja mikäli haluaa pitkään hyvännäköisenä ja kestävänä pysyvän vaatteen, kannattaa laatuun panostaa. Itse olen oppinut arvostamaan omaa työtäni sen verran, etten enää ”säästä” ostamalla aina halvimpia materiaaleja. Työ ja rahatkin menee hukkaan siinä, kun käsityö, johon on uhrattu aikaa ja vaivaa, nyppyyntyy, kutistuu, venähtää tai kulahtaa jo parissa pesussa. Jos pitää saada edullisesti kertakäyttöpäällepantavaa vaikka juhliin, ostan melkein mieluummin sen halpatuontimekon kuin tuhlaan aikaani halvasta ja heikkolaatuisesta materiaalista työllä väkerrettyyn luomukseen.

Poikkeus luonnollisesti vahvistaa tässäkin säännön, etenkin kangaskauppojen alekoreista läytää laadukastakin tavaraa polkuhintaan. Eikä kaikki halpa ole automaattisesti huonoa, niinkuin ei kaikki kallis hyvääkään. Taitava käsityöntekijä osaa hyödyntää kierrätysmateriaalit ja loihtii pakalla mitäänsanomattoman näköisestä kankaasta silmää hivelevän lopputuloksen.

Itse tehden on kyllä mahdollista säästää, mutta yhtä hyvin voi joutua maksamaan jo materiaaleista huomattavasti enemmän kuin mitä valmis vaate olisi kaupassa maksanut. Entä minkä hintaiseksi hinnoittelet oman tyäsi?

Kangashamsteri

Filed under: ompelukset,sanasia — iona, torstai, 31 maaliskuun, 2005 klo 4:22 pm

Kävin menettämässä rahaa. Ostin valko-vihreä-kelta-oranssiraidallista puuvillakangasta ajatuksena tehdä siitä neliäreppu Vauvalle. Olen hämmästynyt valinnastani, vihreä ja keltainen näyttävät tunkeutuvan väriavaruuteeni salakavalasti, mutta sinnikkäästi. Vielä puoli vuotta sitten en olisi koskenutkaan kumpaankaan. Värimakuni elää noin kymmenen vuoden sykleinä. Viimeksi vihreä kausi oli lukioiässä, sitä ennen ennen kouluikää.

Ostin myös kankaat ulkoiluhaalariin, kauppojen tarjontaa toisella silmällä vilkaistuani päätin tehdä sen itse. Kustannustehokkuudesta ei siinä asiassa kyllä välttämättä voi puhua, käsityön tekijä ei nykyisin juuri säästä rahaa, pikemminkin päin vastoin, mikäli arvostaa omaa työtään sen verran että valitsee laadukkaat ja kestävät materiaalit. Aasialaisia halpatuontihaalareita saa marketista helposti edullisemmin, mitä materiaalit kaupassa maksavat.

Tästä päästään aasinsiltana joka keväiseen ja syksyiseen haalarikeskusteluun, miltä yksikään nettiin koskeva äiti ei voi välttyä. Vauvan ollessa vasta puolivuotias, voin vain sivistyneesti arvata, että samaista keskustelua käydään hyvin paljon myäs hiekkalaatikoilla, perhekahviloissa ja -kerhoissa. Kysymys kuuluu kuinka usein ja kauan asiasta kerta kaikkiaan voi keskustella, kysymys kun kuitenkin on vain vaatekappaleesta (oletteko kuulleet vastaavaa keskustelua vaikkapa naisten farkuista tai miesten solmiosta). Ja kun se sama keskustelu on käyty joka ainoa kevät ja syksy? Ja kun ne samat argumentit ovat kuuluneet jo sataan ja yhteen kertaan, nimittäin: ”ostan vain laadukkaan ja kalliin haalarin, että se kestää sitten seuraavillekin” ”halpahaalarit eivät pidä vettä ja en jaksa kuriksia pukea” ”en ymmärrä miten joku voi maksaa haalarista sata euroa, lapset kasvavat ja ne jäävät pian pieniksi” ”meillä ei ainakaan ole varaa pistää noin paljon lasten vaatteisiin” ”en ole huomannut mitään eroa halvan ja kalliin välillä, meillä ei merkillä koreilla” ”marketista saa paljon halvemmalla, hölmää on rahojaan kalliiseen tuhlata”. Unohdinko jotain? Osaan muuten varmaan kaikki haalarimerkitkin jo ulkoa, vaikka en ole eläessäni ulkoiluhaalaria ostanut.

Ostin siis kankaat. Olisin halunnut keltaista ja oranssia, visioin jo haalaria jossa on applikoitu aurinko rinnassa, mutta paikkakunnan kangasvalikoima petti jälleen kerran. Piti siis ostaa sitä mitä oli tarjolla, nimittäin punainen lakkanylon päälliskankaaksi ja punavalkoinen leppäkerttuflanelli vuoriksi. Ihan kiva siitäkin varmasti tulee, valkoisilla tikkauksilla, vetoketjuilla ja neppareilla raikastettuna.

Asiassa on vain se yksi pieni mutta, haalari pitäisi ommellakin, ja mieluiten pian ;). Ulkona on jo nyt plusasteita sen verran että toppahaalarissa Vauvaparka tukehtuu. Olen kyllä hyvä suunnittelemaan ja ostamaankin tarvikkeita, mutta kuinka noista kangaspinoista saisi jotain valmistumaankin. Lankahamsterileikki oli kiva idea, kuka järjestäisi vastaavan kangashamstereille?

To Do

Filed under: sanasia — iona, keskiviikko, 30 maaliskuun, 2005 klo 9:23 am

Pari päivää pääsiäislomalta palailun jälkeen on vierähtänyt, enkä ole saanut tehtyä juuri muuta kuin irkattua. Joku ihmetteli, miten ehdin vauvanhoidon lomassa omistautua niinkin suurelle neuletyölle kuin rogue. Vastaanpa ettei Vauva niinkään ole se ongelma, vaan oma saamattomuuteni. Lapsissa on selvästi eroja, tämä omani on hyvin vähään tyytyväinen. Vauva möllöttelee tyytyväisenä sohvalla tai lattialla lelujaan katsellen, kun neulon tai touhuan muuta.

Mainitsin jo aiemmin että tarvitsen jonkun ulkoisen motivaattorin saadakseni jotain aikaan. Jo tämä blogi on sellainen, kun voin ekshibbailla tuloksillani laittamalla niistä valokuvan näkyville, mutta jo pelkkä todo-lista auttaa, siitä kun on niin uskomattoman mukava viivata tehtyjä töitä yli. Ennen Vauvan syntymää sain läpikäytyä uskomattoman pitkän todo-listan, joka sisälsi myäs kaikkien keskeneräisten käsitöiden viimeistelyn sohvan päällystyksestä reikäommelpäärmättyihin pellavatableteihin. Nyt mietinkin, millainen työhirmu minusta mahtaisikaan tulla, jos yhdistän todo-listani blogiin. Ajatella, kaikki tehdyt työt saisi käydä rastittamassa blogissaan – minähän mahdan tämän jälkeen aivan lentää.

Siispä To Do -listani (under construction):

[ ] imuroi
[ ] neulo rogue
[ ] neulo sophie (tottakai on hyvä listata asioita joita ei ole vielä aloittanutkaan)
[ ] ompele Vauvalle vaippoja (jokaisesta ommellusta vaipasta saa rastittaa tämän kerran?)
[ ] ompele Vauvalle vaatteita (jokaisesta ommellusta vaatteesta...?)
[ ] vaihda kukkamullat
[ ] pese ikkunat (au)
[ ] etsi kaikki Helsingin reissulle mukaan lähtevät tietokoneen osaset
[ ] siivoa varasto
[ ] etsi kaikki SPR:n kirpparille vietävät rojut...
[ ] ...ja vie ne sinne
[ ] tee blogille nätimpi ulkoasu
[ ] asenna Käyttöjärjestelmä (Slackware 10) läppäriin loppuun
[ ] uudista eräs toinen nettisivuprojekti
[ ] uudista eräs kolmas nettisivuprojekti
[ ] mieti mitä aiot elämälläsi tehdä

Kuka ehjäisi ATK:n?

Filed under: sanasia — iona, keskiviikko, 9 maaliskuun, 2005 klo 10:16 pm

Tänään piti ommella lisää vaippoja mutta kuinka ollakaan, tästä on kehkeytynyt kaikki-menee-rikki -päivä. Ensin prakasi kotireititin-palomuuri-linuxtölkki, jota yritin aikani korjata, mutta kyseessä lienee hardisvika. Sitten huomasin jääkaapin olevan suhteettoman lämpimän, korjaaja tulee vasta huomenna.

Aika on kulunut googlettaessa vinkkejä nattipurkin korjaamiseksi, mutta taitaa joutua ainakin muistipalikat koneenrakkineesta vaihtoon ellen sitten päädy luopumaan koko vehkeestä. Adsl kyllä jakautuu nätisti hubillakin useammalle koneelle mutta wlania en saa toimimaan ilman jonkin sortin reitittäjää välissä. Jotain pitää keksiä.

ATK-huolien ohella törmäsin irkissä myös (jälleen yhteen) nörttitestiin. Nyt se on taas todistettu:
I am nerdier than 82% of all people. Are you nerdier? Click here to find out!

« Edellinen sivu