Siirry suoraan sisältöön

Kangashamsteri

  • iona 

Kävin menettämässä rahaa. Ostin valko-vihreä-kelta-oranssiraidallista puuvillakangasta ajatuksena tehdä siitä neliäreppu Vauvalle. Olen hämmästynyt valinnastani, vihreä ja keltainen näyttävät tunkeutuvan väriavaruuteeni salakavalasti, mutta sinnikkäästi. Vielä puoli vuotta sitten en olisi koskenutkaan kumpaankaan. Värimakuni elää noin kymmenen vuoden sykleinä. Viimeksi vihreä kausi oli lukioiässä, sitä ennen ennen kouluikää.

Ostin myös kankaat ulkoiluhaalariin, kauppojen tarjontaa toisella silmällä vilkaistuani päätin tehdä sen itse. Kustannustehokkuudesta ei siinä asiassa kyllä välttämättä voi puhua, käsityön tekijä ei nykyisin juuri säästä rahaa, pikemminkin päin vastoin, mikäli arvostaa omaa työtään sen verran että valitsee laadukkaat ja kestävät materiaalit. Aasialaisia halpatuontihaalareita saa marketista helposti edullisemmin, mitä materiaalit kaupassa maksavat.

Tästä päästään aasinsiltana joka keväiseen ja syksyiseen haalarikeskusteluun, miltä yksikään nettiin koskeva äiti ei voi välttyä. Vauvan ollessa vasta puolivuotias, voin vain sivistyneesti arvata, että samaista keskustelua käydään hyvin paljon myäs hiekkalaatikoilla, perhekahviloissa ja -kerhoissa. Kysymys kuuluu kuinka usein ja kauan asiasta kerta kaikkiaan voi keskustella, kysymys kun kuitenkin on vain vaatekappaleesta (oletteko kuulleet vastaavaa keskustelua vaikkapa naisten farkuista tai miesten solmiosta). Ja kun se sama keskustelu on käyty joka ainoa kevät ja syksy? Ja kun ne samat argumentit ovat kuuluneet jo sataan ja yhteen kertaan, nimittäin: ”ostan vain laadukkaan ja kalliin haalarin, että se kestää sitten seuraavillekin” ”halpahaalarit eivät pidä vettä ja en jaksa kuriksia pukea” ”en ymmärrä miten joku voi maksaa haalarista sata euroa, lapset kasvavat ja ne jäävät pian pieniksi” ”meillä ei ainakaan ole varaa pistää noin paljon lasten vaatteisiin” ”en ole huomannut mitään eroa halvan ja kalliin välillä, meillä ei merkillä koreilla” ”marketista saa paljon halvemmalla, hölmää on rahojaan kalliiseen tuhlata”. Unohdinko jotain? Osaan muuten varmaan kaikki haalarimerkitkin jo ulkoa, vaikka en ole eläessäni ulkoiluhaalaria ostanut.

Ostin siis kankaat. Olisin halunnut keltaista ja oranssia, visioin jo haalaria jossa on applikoitu aurinko rinnassa, mutta paikkakunnan kangasvalikoima petti jälleen kerran. Piti siis ostaa sitä mitä oli tarjolla, nimittäin punainen lakkanylon päälliskankaaksi ja punavalkoinen leppäkerttuflanelli vuoriksi. Ihan kiva siitäkin varmasti tulee, valkoisilla tikkauksilla, vetoketjuilla ja neppareilla raikastettuna.

Asiassa on vain se yksi pieni mutta, haalari pitäisi ommellakin, ja mieluiten pian ;). Ulkona on jo nyt plusasteita sen verran että toppahaalarissa Vauvaparka tukehtuu. Olen kyllä hyvä suunnittelemaan ja ostamaankin tarvikkeita, mutta kuinka noista kangaspinoista saisi jotain valmistumaankin. Lankahamsterileikki oli kiva idea, kuka järjestäisi vastaavan kangashamstereille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *