Minulla on sellainen mielikuva, että olisin rutissut tästä jo joskus aiemminkin, mutta siitä huolimatta (ja vielä ilman kuvaa, hyi minua! Aioin kyllä kasata kaikki ufot yhteen kasaan kameran rääkättäväksi, mutta tässä harmaudessa kuvasta olisi tullut niin ala-arvoinen että olkoot):
Minusta on jo pidemmän aikaa tuntunut siltä, että mikään ei valmistu. Susannakin pohti sitä, miten muissa blogeissa esitellään vähän väliä jotain isoa ja hienoa, mutta jos itse tikkuaa ännää tyätä pari riviä kerrallaan kutakin, ei mitään esiteltävää synny. Lisäksi aikapula vaivaa täälläkin, pikkuneiti ei suopein silmin äidin käsityöharrastuksia katso, ja illalla kun saa plinsessan nukkumaan, iskee äkillinen kooma: tuijotan vain muiden blogeja silmät harittaen enkä neulo, en ompele, en tee mitään, vaikka lopultakin olisikin aikaa!
Loppujen lopuksi kyse taitaisi olla myös ajankäytän järkeistämisestä. Aionkin nyt paneutua ufopulmaan. Fufoiluun en ennättänyt/saanut aikaiseksi osallistua, mutta kesäkuusta tulee oma taistoni lentäviä lautasia vastaan. En aloita uusia neuleita, ennenkuin keskeneräisten kori on paremmassa kuosissa. Ompelen jo suunnitellut ja tarpeelliset (mm. neidin pitää saada juhlamekko kesäkuisiin häihin) asiat ennen kuin hurahdan taas kokeilemaan jotain kummaa.
Todo-lista näyttää tältä (subject to change):
- Starsky (hihat ja puolet takakappaleesta valmis, kiva tehdä, mutta rauhaa tällaisen neulomiseen ei juuri ole)
- kippurakärkiset huopatossut Ziinan blogin ohjeella (noin 3/4 neulottu)
- moppilankakassi (reilusti yli puolenvälin, tökkii värin vaihtuminen kesken kaiken, kun samansävyistä moppilankaa ei ollut)
- seeprasukat (yksi valmis, yksi hyvin hyvin alkutekijäissään)
- apina-fleecepusakka (apinat leikattu)
- tulppaanipuku kaverin muksulle (kaavat piirretty, tulppaanit leikattu)
- lisko- ja perhospaidat toisen kaverin muksuille (liskosabluuna tehty ja liskopaidan kaavat leikattu)
- juhlamekko neidille (ei harmainta hajuakaan mistä, millaisen, miten ja milloin… pellavaa olis, ehkä siipineulakokeiluja ja maalaisromantiikkaa?)
- neidin naama -ristipistotyö… (ei musta taida olla pistelijäksi, ehkä 5% tehty ennen alkuinnostuksen hyytymistä)
Olen listaihminen, teen listoja vaikka mistä, ne ovat tapa jäsennellä elämää. Todo-listat motivoivat, ahkeroidun tekemään, että saan viivata valmiiksi saadun listasta yli. Opiskeluaikana minulla oli tekemättämistä koulutöistä todo-lista tietokoneen työpäydän taustakuvana: siinä niitä oli sen verran ärsyttävä katsella, että välillä tein ahkeruudella hommia ihan vain saadakseni pyyhkiä taustakuvan listaa lyhyemmäksi!
Sopii toki kysyä missä vaiheessa käsityöharrastus menettää terapia-arvonsa ja muuttuu stressiä lisääväksi, kun alan ahdistua tekemättömistä ja siitä miten aika ei riitä tehdä vielä enemmän… *tähän silmiä pyörittelevä hymiö*. Elämä on?
