langankierre

…ja se syy siihen, etten hamstereihin osallistunut, on siinä, että olen lankalakkoillut tälle elämälle jo ihan tarpeeksi.

Joulukuussa 2006 podin käsityöpläähiä, jota pyrin selättämään mm. lankaostoksilla Korialla joululomareissulta palatessa 27.12.2006. Vuodenvaihteessa pohdin, että lankaa on liikaa, ja päätin uudenvuodenlupauksena keskittyä ostamisen sijasta varastontyhjennykseen ainakin helmi- eli lankahamsterikuun loppuun saakka. Helmikuussa aloin miettiä, että lanka kyllä riittää loppuvuodeksi, ja mainitsin ajatuksesta olla loppuvuosi lankalakossa, myös irkissä.

Minulle kerrottiin, etten siihen pysty. Niskavillat pörhistyen väitin pystyväni. Puhuttiin housujen syömisestä sikälimikäli lakko pitää. Väitin sen pitävän.

En ostanut lainkaan lankaa 27. joulukuuta 2006 – 18. tammikuuta 2008. En edes tilaus- tai lahjaneuleisiin, enkä sellaisenaan lahjaksi. Kunnes sitten tammikuun kahdeksantenatoista tein Tilauksen, kuriirin (iso kiitos!) välityksellä.

Reilu tunti sitten ovikello soi.

Postipoi.. tyttö toi minulle Paketin.

Jonka sisällä oli Vaikka Mitä. (Okei, huijausta, osa tavaroista saapui jo viime viikolla, mutta odotin että saan polkata ne kaikki läjässä).

Lankaah: Andean Silkiä, Telemarkia, Wool of the Andesia ja fingering weight Bare Merinoa.

Koolaidia merinoiden värjäyskokeiluihin.

Aseita langantyöstöön.

Lääh. Mistä langasta ja millä puikoilla tekisin ensimmäisen mallitilkun! Aikaa ei tullut paketissa mukana, unohtikohan kauppa tai kuriiri jotain?

Jotain opin langattomuusvuotena: Ensinnäkin, lankalakkoilu on ihan tymhää. Vaikka varastoa olisi kuinka monta kiloa, siellä ei ole koskaan juuri sitä lankaa, jota tarvitsisi omaan kolttuun tai isän siskon kummin kaiman tyttären vauvalahjaan. Jos on, sitä ei ole tarpeeksi (lue: lankaa ei ikinä ole tarpeeksi). Toiseksi, on turha ostaa lankaa ostamisen vuoksi varastoon (ellei se ole ihan tosi ihanaa tai erityisen halpaa, tai..). Näille kaikille langoille on suunnitelma. Kolmanneksi, suunnitelmassa ei tarvitse pysyä. Vaikka lanka olisikin ostettu jotain tiettyä käyttötarkoitusta varten, voi suunnitelmaa ihan hyvin muuttaa ja alkuperäiseen tarkoitukseen hankkia lisää lankaa. Neljänneksi, lanka ei lakkoilemalla vähene. Vannon, etten ystävieni (ihanista) metkuista tiennyt etukäteen mitään, mutta sain lankalakkoni aikana ihanan lankalahjan jos toisenkin. Ihania Lankoja. Sitäpaitsi, koska varastossa ei kaikista ihanista langoista huolimatta ollut koskaan kuitenkaan just sitä, mitä tiettyyn malliin tai ajatukseen olisi tarvinnut, tai sitä ei ollut tarpeeksi, sain koko vuoden aikana neulottua onnettoman vähän. (Mitään tekemistähän ei ollut uudella työllä, raskaudella tai uudella vauvalla, kaikki oli luonnollisesti langanostamattomuuden syytä!)

Siispä. Lankalakkoilu on tymhää. Ja mulla on lisää lankaa!!!

En osallistunut tänä vuonna hamstereihin. Olisi varmaan pitänyt, sillä varastoissa lojuneet paksut langat ovat huudelleet siihen malliin että tulostakin on syntymäisillään. Yksi pikatyö odottaa jo viimeistelijäänsäkin, kesken on toinen ja suunnitelmissa kolmas.

Kuva-arvoitus: mitä tässä on tulossa?

Weirdrockstarin blogissa käyty ompeluaiheinen keskustelu sai minut taas tajuamaan, että puikkojen sijaan minun pitäisi tarttua koneisiin, nyt kun se vielä on jossain määrin mahdollista. Isompi riiv..prinsessa ei enää saa tuhoa aikaiseksi (sen puoleen itselleen kuin keskeneräisille ompeluksillekaan), vaan hänen uskaltaa antaa jo leikkiä samassa huoneessa missä minä väkerrän. Pienempi prinsessa puolestaan ei vielä juuri liiku, mutta kovasti näyttää sille että asia tulee lähitulevaisuudessa muuttumaan. Oivoi, kohta ovat nämä rauhalliset päivät ohi ja neuleetkaan eivät saa enää lojua rauhassa sohvapöydillä…

Olipa kerran vanha talo, jonka lattiat olivat aina niin kylmät, että jalat tarvitsivat lämmikettä. Tarvittiin arkisukat.

Onneksi Ehtymätön Lankavarasto pelastaa aina: otetaan kerä Novitan Jussia, 3,5mm ebenpuutikut (täytyyhän arkisissa asioissakin jotain luksusta olla) ja muutama iltapuhde ja pikasukat ovat valmiit. Arkisukat.

Arkisukat, Arc Socks (sic), malli oma. Silmukoiden poiminnat vähän repsottaa kantalapun sivuissa ja efelantti-jalkaterät näyttää näissä entistä töpömmiltä. Arkisukat.

Aran Paint oli taas käytössä ja Harmony Guidesin Cables & Arans toimi referenssimanuaalina. Unohtuikin raportoida tämä kirjallinen lankeemus, joka tapahtui, kun olin edellisen kerran tekemisissä Sivistyksen kanssa. Pikaselailulla Akateemisen hyllyväleissä kirja vaikutti kivalta, mutta enpä nyt sit enää oikein tiedäkään. Nuo palmikkokierrotkin olisin tehnyt toisin, jos olisin vaivautunut kahdesti ajattelemaan. Arkisukat.

Lanka nöyhtää jo nyt, ja palmikoille nyt yleisesti ottaen kävis paremmin ohut lanka.

Arkisukat.

Jokunen aika sitten mau piti blogissaan kilpailun/arvonnan, jossa etukäteen varoitettiin osallistumasta otsikolla ”Oletko varma, että haluat voittaa?” ja yhtenä kysymyksenä oli ”Mitä teet palkinnolla, jos inhoat sitä?”. Vastasin: ”Perustan kansainvälisen Craftcrossing -käsitöiden vapautusliikkeen ja vapautan palkinnon.”

Uups. Sitä saa mitä tilaa? Mau lupasi lähettää minulle ”jotain craftcrossingin perustamiseen”. Kirjoittamani vastaushan oli suorastaan yllyke lähettää jotain hirvityskauhistusta (niinkuin [neulottuja] puutarhatonttuja tai [virkattuja ja tärkättyjä] glitter-kitch-rumiste-esineitä) ja suu virneessä katella, miten selviydyn nieleskellen palkinnon valehtelemisesta upeeksi ja ihanaksi, ettei omaa lupausta vaan tarvitsisi pistää täytäntöön.

Tänään kirjekuori odotteli postilaatikossa, kun tulin nuorimmaisen kanssa neuvolasta. Teki mieli repiä kuori het samantien auki ja katsoa mitä järkyttävää se sisältää, mutta hillitsin itseni, kaitsin lapset sisälle (”Ei, me ei VOIDA jäädä ulos leikkimään, siellä on niin märkääkin, nyt sisälle siitä!”), asetin kirjekuoren rauhallisesti pöydälle ja keitin itselleni teetä. Otin valokuvan. Tuijotin kuorta, tempaisin sakset ja silvoin kuoren auki.

Puuuuuuh.

”Essu
jonka taskuihin mahtuu nenäliinoja, avaimet, tutteja, kaukosäädin, omena, kännykkä, mp3-soitin, pyykkipoikia…”

Nyt täytyy heti alkuun tunnustaa että mun kyllä TEKIS MIELI vapauttaa tuo jumalainen kangas Johonkin projektiin, muttei mulla ole aavistustakaan mikä se voisi olla. Upea, aivan Mun Värinen, mistä moista oikein saa? Mutta mainittakoon, ettei minulla ole ainoatakaan (!) essua, joten jumalainen kangas kyllä saa mieluusti palvella minua siinä tehtävässä. Vielen Danke, mau, ja pahoittelut, ettei craftcrossing toistaiseksi saanut tulta alleen!

Tartteisin hovikuvaajan tai hovimallin. Niiden puuttuessa oli pärjättävä Mr. Tripodin kanssa. Arvelin ettei Miss Sunshine olis tänään tavattavissa, mutta tokihan hän sitten näyttäytyi kun kuvaussessiot oli jo ohi. Mattimyöhäinen!

Hourglass Sweater Joelle Hoversonin kirjasta Last Minute Knitted Gifts. Lanka Rowanspun DK Kurkkulan alelaarista, väri Rush. Puikot 4mm metalliset Inox-pyöröt (!, parempia tikkuja odotellessa), ja bambusukkikset.

HGS on ollut pitkään top priority todo-listalla mutta vasta nyt sain sen loppuun. En ole näissä trendineuleista aina kuin muutaman vuoden myöhässä. Tuli kiva, kainalot vähän pussittaa mutta ilman lyhennettyjä kerroksia ei rintavarustuksen kohdalla voi muuta odottaa. Lisäsin paitaan vähän pituutta, ehkä pari senttiä lisää olis vielä voinut olla, mutta toimii näinkin. Myös kaarrokkeeseen lisäsin kerroksia, sovitin, purin ja lisäsin vielä enemmän.

Geneeriset varpaista aloitetut sukat Trekking XXL:sta, puikot 2mm, tiimalasikantapää. Ei mitään kummallista näissä.

Läjä vauvankuiviketta, tarpeeseen, jälleen törkeä kopio kaupallisesta versiosta.