langankierre

Susannan käsityöt pohdiskelee itse tekemällä saavutettavaa säästöä. Olen aihetta itsekin miettinyt, ja tullut siihen tulokseen, ettei säästö enää nykymaailmassa ole kovin yksiselitteistä. Laadukas materiaali omiin käsitöihin maksaa, kun taas valmiita vaatteita tuodaan kaukoidästä halpatuontina hyvinkin edullisesti.

Lasten vaatteissa säästöä syntyy helpommin, sillä kangasta tai lankaa kuluu vaatteisiin huomattavasti vähemmän. Aikuisten vaatteissa säästö ei olekaan niin itsestään selvää, sillä materiaalin kulutus on huomattavasti suurempaa. Neulepaidan lankojen hinnalla saa helposti valmiin neuleen kaupasta, ja vaikka ulkoilutakit kalliita ovat kaupoissakin, ei pinnoitettu kangas puhumattakaan nyöreistä, stoppereista, heijastinnauhoista ja vetoketjuista halpaa ole.

Myäs materiaaleissa laatu maksaa, ja mikäli haluaa pitkään hyvännäköisenä ja kestävänä pysyvän vaatteen, kannattaa laatuun panostaa. Itse olen oppinut arvostamaan omaa työtäni sen verran, etten enää ”säästä” ostamalla aina halvimpia materiaaleja. Työ ja rahatkin menee hukkaan siinä, kun käsityö, johon on uhrattu aikaa ja vaivaa, nyppyyntyy, kutistuu, venähtää tai kulahtaa jo parissa pesussa. Jos pitää saada edullisesti kertakäyttöpäällepantavaa vaikka juhliin, ostan melkein mieluummin sen halpatuontimekon kuin tuhlaan aikaani halvasta ja heikkolaatuisesta materiaalista työllä väkerrettyyn luomukseen.

Poikkeus luonnollisesti vahvistaa tässäkin säännön, etenkin kangaskauppojen alekoreista läytää laadukastakin tavaraa polkuhintaan. Eikä kaikki halpa ole automaattisesti huonoa, niinkuin ei kaikki kallis hyvääkään. Taitava käsityöntekijä osaa hyödyntää kierrätysmateriaalit ja loihtii pakalla mitäänsanomattoman näköisestä kankaasta silmää hivelevän lopputuloksen.

Itse tehden on kyllä mahdollista säästää, mutta yhtä hyvin voi joutua maksamaan jo materiaaleista huomattavasti enemmän kuin mitä valmis vaate olisi kaupassa maksanut. Entä minkä hintaiseksi hinnoittelet oman tyäsi?

Sanoin ircissä katsovani, mitä saisin aikaan jos pysyttelisin sieltä edes hetken pois. Ja mitä tekee Iona – kirjoittaa blogia. Myönnän – olen nettiaddikti – mutta onko se lopultakaan niin huono asia kuin monesta paikasta, vaikkapa päihdelinkin nettiriippuvuustestistä voisi ymmärtää. Netin kautta olen saanut paitsi kullanarvoisia neuvoja hyvin monelta elämän osa-alueelta, myäs ystäviä joita tapaan paitsi virtuaalisesti, myäs ”irl”. Voisin kuvitella että kotiäitiys ilman aikuiskontakteja – vaikkapa sitten vain netitse – voisi olla aika uuvuttavaa, mutta nyt viihdyn roolissani mainiosti.

Kyllä nettaaminen saa aikaan sen että moni asia jää välillä tekemättä kun istuksin vain läppäri sylissä ja höpöttelen jonnin joutavia, tai pelaan jotain addiktoivaa peliä netissä tai irkissä, uusin villitys on kanava nimeltä #visailu, jossa taidetaan lopulta kilpailla enemmän hyvästä muistista kuin yleistiedosta. Kuitenkin, niin kauan kun perheeni hoidan en taida jaksaa olla huolissani.

Irkkikansa on vaatinut kuvia valmistuvasta roguesta, siispä tässä yksi:

Sivun palmikkopaneelista (ja ihanista silmukkamerkeistä, kiitokset vielä Kristel ja ystävänsä!) on vielä lähikuva täällä. Salama polttaa kuvan ja työpöydän lamppu vääristää värejä – note to self: opettele säätämään värejä kuvankäsittelyohjelmalla, siitä ei tullut nyt ns. mitään.

Pari tärkeintä harrastustani ovat neulominen ja nettaaminen. Nyt kun vauvan makuupussi -ikuisuusprojekti on vihdoin loppusuoralla, langat roguen vetoketjulliseen versioon ovat ostettuna ja upouudet silmukkamerkitkin (kiitokset Kristelille diilauksesta) saapuneet tänään postissa, en ole ehtinyt juuri puikkoihin tarttua! Tietokonekin on saanut olla melko rauhassa pari päivää.

Ja viikonlopuksikin on tiedossa sosiaalista elämää.. omg, mitä minulle on tapahtumassa 😉 Yritän kuitenkin viimeistellä makuupussin pikavauhtia että vauva ehtii sitä edes hetken käyttää ennen kuin se jo jää pieneksi. Kuviakin on tiedossa, sekä pussista, langoista että ihkuista silmukkamerkeistä – kunhan ehdin a) valokuvaamaan ja sitten, vielä haasteellisempaa, b) purkamaan kuvat kamerasta (puhumattakaan siitä että kuvat on vielä sen jälkeen jaksettava käsitellä nettisivuille sopiviksi, jos nyt ei muuta niin ainakin pienentää…)