Startitis

Aurinko on kanssani piilosilla. Näin sen tänään pilkahtavan esille pilven takaa, joten keräsin kaikki neulokset ja säntäsin pihalle kameran kanssa, koska ei ole mitään takeita siitä, minä päivänä aurinkoa taas seuraavan kerran saa tavata. No, tietty se meni heti piiloon pilven taakse ja irvistelee tuolta mulle taas nyt, kun olen jo sisällä siirtämässä kuvia kamerasta koneelle.

Olen kuullut kaksi määritelmää startiitille, yhdelle neulojien ammattisairauksista (siis kai te nää tiedätte, neuloosi, lankaasi jne.). Ykköstyypin startiitissa neulojalla on vaikka mitä ideoita, mutta hän ei pääse missään alkuun. Jos neuleen vain saisi aloitettua, se kyllä edistyisi, mutta startiittia potevalle aloittaminen on miltei mahdotonta. Tätä muunnosta sairastan yleensä itse, mutta nyt olen tunnistanut oireet kakkostyypin startiitista, jossa neuloja aloittaa maanisen vimman vallassa aina vaan uusia neuleita, vaikka entisiä on kesken jo.. joko käytin sanaa kiljoona tässä blogissa? Taisin. Uups.

Korissa vasemmalla reunalla on kesken Hourglass Sweater, jota olis kyllä kiva jatkaa, mutku lankaa (Rowanspun DK) pitäisi keriä lisää vyyhdiltä. Uutta puikoille siis:

Lahjaksi saadusta Trekking XXL:sta kakkosen puikoilla sukkaa itselle/miehelle/itselle/miehelle.. ilmeisesti lopulta itselle. En ole ihan varma mitoituksesta, uutta puikoille siis:

Leikin taas Aran Paintilla, jota olen hypettänyt aiemminkin, ja josta on nyt tullut uusi versio, jonka ostamista harkitsen jo vakavasti. Uusi versio osaa jo kavennukset, lisäykset, nostetut ja kierretyt silmukatkin, joten se on paljon edeltäjäänsä monipuolisempi. Toki puutteitakin on yhä: mm. ohjelma lisää aina automaattisesti nurjan kerroksen jossa oikeat silmukat neulotaan oikein ja nurjat nurin eli esim. kavennuksia tai palmikonkiertoja on mahdoton maalata perättäisille kerroksille. Netistä saa ladattua toimivan demon, mutta suunnitelmia ei pysty tallettamaan eikä muuttamaan ohjeiksi. Noh, demoversiollakin tehtyjä suunnitelmia saa print screenillä talteen (kannattaa ensin laittaa ohjelma erase-moodiin jolloin näkee silmukkaryhmät paremmin), mutta tuota ohjelmaa vois ehkä jo kannattaa rahallisestikin.

Siispä, langankierre proudly presents, puolikas Aran Paintin avulla itse suunniteltua palmikkolapasparia lahjaksi saadusta Knitpicksin Merino Stylesta 3,5mm puikoilla. Tätä vaivaa nyt lähinnä toisen parin syndrooma, mutta se kuuluu jo eri tautiluokitukseen…

Ei tässä nyt toki ollu kaikki keskeneräiset, mut en kai mä nyt kaikkea tunnusta. Ja viimeistelykorissa itkee mm. yksi langanloppumisesta kärsivä palmikkopipo (neuleetkin vissiin sairastavat, siis):

Perus-palmikkopipo korvaläpillä (ohje takaraivosta) Starskysta yli jääneistä Gjestalin Topp’t Tä:ista (miten toi langannimihirviä taipuu). Ei jäänyt yli tarpeeksi, hattu suorastaan vaatii isoa tupsua päälaelle ja nauhoja leuan alle. Olen jo muutamassakin mediassa huudellut, mutta yritetäänny vielä tässä: ei kellään olis luonnonvalkoista Topp’t Tå:ta (argh) yhtä tai jopa kahta kerää vaihdettavaksi johonkin lanka-arkistoni aarteeseen? (Voin ostaakin mut vasta tammikuussa, tää liittyy koipalloon ja housuihin, siitä lisää myöhemmin). Huutele kommenteissa tai sähköpostitse.

Hmm. Minkäs neuleen sitten aloittaisin…