Puikois.. eiku ompelukoneella taas!

Ooh, olen Blogostanian kartalla taas. En ole jaksanut/saanut aikaiseksi tutkia blogin skandiongelmaa näköjään lähes puoleen vuoteen, mutta eipä ole ollut mitään polkattavaakaan, sekä neulepuikot että ompelukoneet ovat pölyttyneet nurkissa kau-an. On vissiin ollut liikaa muuta Elämää. Viimeisin vuosi ja risat on ollut etenkin mielenkiintoinen, Hyvin Paljon on tapahtunut eikä tulevaisuus näytä sen seesteisemmältä. Riippuu päivästäkin suhtaudunko tähän epätietoisuuteen positiivisen jännittyneesti vai ahdistuneen turhautuneesti, mutta paljon kivojakin asioita on tapahtunut ja eiköpähän tapahdu jatkossakin.

Joka tapauksessa, skandiongelma ehjääntyi WordPressin uudessa päivityksessä ihan automaagisesti eli lopulta ei tarvinnut edes jaksaa säätää. Ja se kadoksissa ollut tekeminen ja luovuuskin on löytynyt, viimeisen parin viikon aikana on ommeltunut 2 hametta, 4 trikoopaitaa, lapsen tuulitakki, mekko, farkkucaprit ja samettihaalarit.. Lisäksi ikuisuus-Ene on valmistunut ja onpa tuolla jotkut lapsen villasukatkin valmiina. Kuvia on vielä hintsusti, mut lisäilen varmaan lähiaikoina, ainakin noista kuvauksellisemmista, perustrikoopaidoissa nyt ei sinänsä ole mitään uutta ja jännää.

Tässä kuitenkin pari kamerasta jo löytynyttä:

Tuulitakki, kankaat Nokian Kauppahuoneelta, vuorin trikoo Triteksiltä. Kaava SK 08/07.

Kuminauharypytysmekko, tällaisia minunkin äitini tehtaili mulle kun olin pieni. Ohje jostain aika tuoreesta SK:sta, olisko peräti ollu uusin. Rypytykset kyllä ompelin eri tavalla kuin ohje väitti. Sire tiesi aiheeseen hyvän tutoriaalinkin verkosta. Kangas on huolella kaappimarinoitua; ostettu joskus 15 vuotta sitten edesmenneestä Palahallista Tampereen Hämeenkadulta.

Tästäpä alkajaisiksi, enköhän mä nyt aktivoidu kun valmistuneita juttuja odottaa kuvaajaansa, blogi on ehjääntynyt, inspiraatio löytynyt ja Karnaluks-retkikin tiedossa ensi viikolle…