Eräänä syksyisenä päivänä hoidosta palasi kotiin pikkuneidin sijaan Känkkäränkkä. Kengät ja sukat lensivät, ja skenaarion jälkeen ei toista uusista villasukista läytynyt mistään. Neiti kulki hoidossa liian pienissä sukissa ja minä päädyin olettamaan että Känkkäränkkä saapuikin yksisukkaisena, sillä siivousten yhteydessäkään ei kadonnutta sukkaa näkynyt missään.
Uudet pikasukat siis puikoille raitaveikan jämistä, samoilla spekseillä kuin entisetkin. Ei varmaan tarvitse edes mainita, että kadonnut sukka löytyi heti uusien sukkien valmistuttua.
Hienot on nämäkin sukat, ja ei kai niitä koskaan liikaa ole 😉 . Musta ainakin välillä tuntuu, että kaikkea pitäs olla kymmenet kappaleet niin sitten ehkä joskus löytyisi yhdet 😀
Onpa ihanan väriset sukat! Edellisessä postauksessakin on aivan ihanat sukat!! 🙂
Ussi käsityö-blogilainen tutustuu ”vanhoihin” tekijöihin=), upeaa jälkeä teet!
😉 miksi kuulostaa niiin tutulta …
Kivat värit sukissa!