Pitää oikein miettiä, miten sanani asettelisin. Muutamia pieniä vihreitä palloja on sittenkin eksynyt vääriin onteloihin, ja rehellisyyden nimissä on myönnettävä, etten minäkään olisi osannut täysin neutraalisti aikaisempaan postaukseeni suhtautua, jos olisin kokenut olevani sen kohteena.
En sinänsä halua tuottaa kenellekään mielipahaa. Halusin kuitenkin ilmaista mielipiteeni, kisatyön valmistuminen tosi nopeasti ja kehujen kerääminen nopeudesta tuntui minusta oikeasti hassulta. ”Ei näin”, ajattelin. Tässä oli kyse jostain muusta. En näköjään ole mielipiteeni kanssa yksin, mutta kuten nettiyhteisöjen luonteeseen kuuluu, nyt otetaan puolia. Toiset tukevat kritiikin kohteeksi joutunutta ja pitävät minua kisahengen pilaajana ja leikkimielisen kisan liian vakavasti ottajana. Kateellinenkin olen, kuulemma.
Lex kirjoitti edelliseen kirjoitukseeni antamassaan kommentissa samantyyppisiä asioita, kuin mitä itse tässä olen mietiskellyt. Rouva Päätoimittaja nostatti monen neulojan niskakarvat pystyyn ja sai aikaan aika ilkeitäkin kommentteja. Taustalla nähtiin jo lehtitalon salaliittoteorioita sen tulevaisuutta uhkaavaa mediaa vastaan, vaikka oikeasti kyseessä mitä todennäköisimmin on netin vivahteita liiemmin tuntemattoman naisen ajattelematon kirjoitus. ”Netinlukutaidottomuutta” näkee paljon – nettiä ei pidetä yhteisöllisenä eikä sosiaalisena, vaikka se mielestäni mitä suuremmassa määrin on sitä, mutta kovin eri tavalla kuin mitä perinteiset ompeluseurat. Toisaalta, nettiyhteisöt käyttäytyvät myäs kovin eri tavalla kuin perinteiset ompeluseurat. Negatiivisen palautteen antaminen on helpompaa, kun ei tarvitse nähdä silmästä silmään kritiikin vastaanottajaa, ei tarvitse olla todistamassa sitä, tuliko kohteena olevalle paha mieli. Rakentavan negatiivisen palautteen antaminen taas on vaikeampaa. Ei ole ilmeitä ja eleitä pehmentämässä sanojen antamaa iskua, eikä voi tehdä nopeaa korjausliikettä, jos sanojen sävy ymmärretään väärin tai otetaan kovin vakavasti. Kysyikö joku, tuliko Rouva Päätoimittajalle paha mieli?
Jos toteuttaisimme samaa kaavaa mitä nettitappe…keskusteluissa perinteisesti kuuluu, minun tulisi huutaa kuuluvasti ”Pitäkää tunkkinne!” ja tehdä näyttävä lähtö Team Finlandista. Kuitenkin, tällainen sinänsä pikkuasian vieminen äärimmäisyyksiin on aika lapsellista. Olen aidosti pahoillani siitä pahasta mielestä mitä mielipiteelläni aiheutin, ja samalla kiitän, että sain sen sanoa. Lasketaan syyttävät puikot alas nyt, jatketaan leikkimielistä kisailua aurinkoisella mielellä.
Lappis: en tainnut niinkään tarkoittaa sinua, ja tuo ”puolien ottaminenkin” on toki sallittua, kukas sitäkään voisi kieltää. Mielipiteiden ilmaisemistahan sekin.
Meri: En kritisoinutkaan sitä, että kilpaillaan eri kategorioissa. Tietenkin ymmärrän, ettei kaikki voi tehdä miesten 12-väristä kirjoneulevillapaitaa, että jollekin pannulappukin voi olla iso haaste. Harmittelin sitä, että kovin matalalle riman asettamalla voi jäädä ”itsensä voittamisen” tunne saavuttamatta. Kyse on nyt ehkä enemmänkin siitä, ettei oikeissakaan kisoissa aikuisia kelpuuteta nuorten sarjaan, tai että vaikkapa painissa on painoluokat osallistujille eikä kevyeen sarjaan ole liian painavana menemistä ;). Yksi kritiikin kohteeksi joutunut on blogissaan puolustautunut, ja koska hän itse kokee onnistuneensa itsensä voittamisessa, asiathan ovat niinkuin pitääkin. Tottahan on, ettei välttämättä tiedosta ja tunnista taitojaan – huomaakin vasta suorituksen ollessa kesken että olisikin pärjännyt isompienkin sarjassa.
Kiitos tasta kirjoituksesta. Kommentoisin vain paria asiaa.
Ensinnakaan, minun tarkoituksenani ei ollut ”kalastella” kiitoksia nopealla valmistumisella. Tama on minusta aivan tahallaan vaarin ymmartamista. En kasita, miksi muut eivat voi olla vain iloisia toisten suorituksista, vaan taytyy lahtea etsimaan motiiveja toisten suorituksille (tunnetaan myos nimella salaliittoteorioiden hakeminen). Olin itse tyytyvainen kehuista, tietenkin, mutta tarkeinta minulle oli neuleen saaminen valmiiksi. Olisi todella moraalitonta tehda neuleita valmiiksi vain muiden kehuja saadakseen ja omaa itsetuntoaan ponkittaakseen. Ei kuulu tapoihini.
Toisekseen, tasta omien taitojensa tunnistamisesta ja ”isompien” sarjassa parjaamisesta.. On hyva, etta mulle kerrotaan, etta olisin pystynyt parempaankin. Ihan kuin tama ei olisi vilahtanut mielessa, kun lapaset oli valmiit. Juu, kylla kavi mielessa, etta olisiko pitanyt tehda jotain viela isompaa, ja viela koreampaa. No, nyt on tyon alla iso intarsianeule – katsotaan sitten parin viikon paasta olenko kelpoinen myos sinne ”isompien sarjaan”.
(Ja ”yksi kritiikin kohteeksi joutunut” on aika koykainen ilmaus kun tietaakseni ei muilla neuleita viela valmiina ole.)
Minakaan en haasta tahallani riitaa, mutta minusta tallainen alentuva savy kritiikissa on asiatonta, enka voi pitaa suutani kiinni, jos koen, etta se on yksipuolista. Ja minun blogiini saa jattaa myos eri mielta olevia kommentteja, mielipide-eroistahan tassa on kyse.
Toivon, ettei kenenkaan muun kohdalla enaa aleta laskemaan, kuka on arvioinut omat taitonsa kohdalleen, ja puimaan, kenen motiivit ovat kohdallaan. Toivotan sinulle ja kaikille muille oikein mukavia olympialaisia, aion jattaa taman asian nyt tahan.