Neuletiheydestä bongasin aikaa sitten apinoita, jotka jäivät itämään alitajuntaan ja jalostuivat tänään neiti apinalle syyspusakaksi.
Kaava Ottobre 4/05 (että ko. lehdestä voi sitten tykätä!). Pusakka fleeceä, kauluksen vuori ja helmakoriste collegea, hihansuut resoria.
Apinat applikoitu jämä-tekoturkispaloista, olihan puuhaa. Tykästyin tähän pusakkaan ikihyviksi, voisin melkein huolia itselleni samanlaisen!
Onpa vinhoja apinoita! Kyllä noi aikuisen paitaankin käy, hyvinki.
Söpöjä apinoita!!!
Hauska paita, osaat taidokkaasti ommella.
ihan kateellisena katselen ompeluksiasi, suunnitelmissa on opetella tekemään vaatteita itse, kunhan saan tuon ompelukoneen huoltoon ensin. Muistot ompelukoneen ja itseni yhteistyöstä ovat vaan hieman huonot!!! Mutta aion kyllä yrittää uudistaa tuttavuuttamme uudestaan, ehkä näin ’aikuisena’ se jo onnistuukin.
Ihana! Sinulla riittää kärsivällisyys ”näperrellä” ja tehdä viimeisen päälle viimeistellen ja kyllä ne onkin sitten hienoja!
Isot kiitokset kaikille, kuten sanottu, tästä tykkään kovasti itsekin.
Tikru, Jaapa – se näpertäminen ja väsääminen on just se mistä tykkään, mitään en voi inhota niin paljon kuin jotain tylsää suoraa saumaa. Verhojen ompelu on kauhistus.
Olet taas ylittänyt itsesi! Huokailen vain. Hurjan nättiä ja taidokasta.
pakko vielä lisätä, että ottobre on todella ihana lehti! ja sitten pikku kysymystä: miten ihmeessä sait apinat applikoitua? Oletko käyttänyt jotain erityistä ompeluominaisuutta, jota ei tavallisesta koneesta löydy. En voi käsittää miten tuollainen reuna saadaan onnistumaan?
Reeta: noissa on satiinitikkiä reuna mutta se on käytännössä melkeinpä sama kuin hyvin tiheä siksak.
Aivan ihana apinafleece !!! Hienot värit paidassa ja on kyllä oikein onnistunut kokonaisuus!