Siirry suoraan sisältöön

Tuunattu hame ja huivipulma

Farkkuhame sivustaInhoan sanaa ”tuunata”. Sana on jostain syystä alusta alkaen kalskahtanut korvaan karmeasti, mutta pakko myöntää, että sana on käyttökelpoisuudessaan kätevä ja lyhyt kertomaan mistä on kyse.

Viikko sitten lauantaina vietimme ystäväni polttareita tai pikemminkin ”tyttöjen viikonloppua” höyrylaivaristeilyn, ravintolaruokailun ja saarimökkeilyn merkeissä. Lämpömittari kipusi kolmenkymmenen asteen kuumemmalle puolelle jo perjantaina, jolloin olin saapunut anoppilaan lähemmäs tyttöilypaikkakuntaa. Hamepulassani päädyin appiukon farkkukaapille ja anopin hyvinpalvelleen ompelukoneen ääreen ja tuunasin itselleni farkuista ”sen trendikkään” pikahameen. Farkkuhame edestäKotona hame sai vielä kaksoistikkaukset asiaankuuluvan värisellä langalla. Helma on toistaiseksi risareunainen, saa nähdä käännänkö sitä ensinkään.

Jäin Itä-Suomeen useammaksi päiväksi ja totuin melkein jo olemaan pois koneen ääreltä kun polttarisankarin, käsitöitä tekevän hyvän ystäväni, seura oli kerrassaan mukavaa. Väsäsimme yhdessä hänelle hääpukua parin viikon päästä koittavaa alttarille astumista varten lasten temutessa jaloissa.

Myäs vaihtohuivi valmistui netittämyyden siivittämänä ja on nyt pingottumassa. Ehdinkin jo eilen hypähtää paikalliseen lankakauppaan hamstraamaan lisää huivilankaa, tällä kertaa farkunsinistä Garnstudion Vivaldia, josta olisi tarkoitus tehdä itselleni jonkunlainen huivi juuri noihin kuun lopussa luvassa oleviin häihin. Juhlamekkoni on polviin asti pitkä tykäistuva, helmasta hieman a-linjainen siniharmaa silkkimekko jossa on vaaleanharmaata kuviota, kuin siveltimen vetoja, edessä. (Fiksuna tyttänä olisin toki voinut ottaa kuvan sekä mekosta, että langasta, mutta nyt on jo pimeää.) Olen nyt kaksi iltaa tuijottanut nettiä ”jonkun kivan” huiviohjeen toivossa, mutta kaikki on enemmän tai vähemmän plääh. Kuvittelin tekeväni kolmiohuivin, mutta tekisinkä sittenkin suorakaiteen. Apua, häät ovat kohta eikä minulla ole malliakaan!

5 kommenttia artikkeliin “Tuunattu hame ja huivipulma”

  1. Kiva hame 🙂 Mulla on ihan sama juttu, mä en voi sietää sanaa tuunata! Mut se tosiaan selittää aika hyvin, joten ehkä pitää vaan sietää sitä 🙂

  2. Oliko sinulla jostain ohje, vai omasta päästä ”tuunasit”? Tuli tuota katsellessa mieleen, että miehen pienet farkut voisivat palvella minua hameena 🙂

  3. Reeta: Tämä on se perinteinen tuunausmalli, jota varsinkin teinitytöt ovat muutaman viime vuoden antaumuksella tehneet ;). Homma sujuu seuraavasti:

    Leikkaa lahkeet poikki hieman alempaa kuin hameen lopullinen mitta, helma siistitään viimeiseksi. Pura haarasauma auki, ja haarakoukkuja niin pitkälle kuin sauma kaartuu. Aseta haarakoukkupalat päällekäin, tikkaa kiinni. Leikkaa lahkeesta pala haaraan jäävän kolmion alle, tikkaa kiinni ja leikkaa ylimääräiset lipareet nurjalta pois. Suorista helma ja huolittele siksakilla tai päärmää helmapäärme.

    Hieman liian isot farkut ovat oivalliset tuunattavat, silloin valmis hame laskeutuu vähän alemmas lantiolle. Omista farkuista tehty hame jää aika korkealle vyötärälle.

  4. kiitos oivasta ohjeesta! itse teimme minulle omista farkuista ohjeen mukaisesti hameen, ja hieno tuli!!:)

  5. ”Tuunaus” – yök mikä sana, tulee mieleen jotkut autojen kanssa rassaavat amikset. Ilmeisesti sana on nyt hyväksytty viralliseksi Suomen kieleksi, koska YLEkin käyttää sitä uutisissa. 🙁

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *