Aika kuluu ihan älyttömän nopeasti. Perustin oman blogini helmikuussa 2005, siitä on siis jo yli seitsemän vuotta aikaa. Viime vuosina en ole ollut ihan kamalan aktiivinen blogimaailmassa kirjoittajana enkä lukijanakaan. Menneenä talvena olen kuitenkin jossain määrin aktivoitunut ainakin sillä lukemispuolella ja ihmetellyt mikä määrä käsityöaiheisia blogeja nettiin on syntynytkään! (Puhumattakaan siitä mitä kaikkea jäntskää käsityöihminen tätä nykyä voisi netistä tilatakaan…)
Silloin kun itse aloitin suomalainen käsityöblogiscene oli lähinnä neulojille. Ompelijoitakin oli, mutta vain jokunen. Nyt olen ihastellut sitä taitavien ompelijoiden määrää, jotka laittavat tuotoksiaan muidenkin ihasteltavaksi. Kun löysin Ruttu Nutun olin aivan myyty, sen jälkeen Google Readeriini ovat päätyneet myös Tassunjälkiä, Hupsistarallaa, Muruhuttu, Pim Pam, Selia by Riikka, Villa Kiana ja Unikuun terapiahuone. Monta huikeaa on varmaan vielä löytymättä, saa vinkata!
Olen katsellut tosi kivoja applikaatioita mm. noissa blogeissa ja ajatellut että kyllä mäkin vielä taas! No tänään vihdoin sain tällaista aikaan!
Neljäveen kissapuseron kuva on piirtämäni…
Ekaluokkalainen suunnitteli kuvansa itse. Puseroiden kaavat joistain Ottobreista ja kaikki kankaat kangaskaapin aarteita, suurin osa lienee joskus muinoin Triteksistä hamstrattuja.
Olen aika kade niille kaikille, jotka ovat onnistuneet tekemään harrastuksestaan itselleen ammatin. Aina säännöllisesti haikailen itsekin edes osa-aikaisen käsityöläisyyden perään mutta realismi jarruttelee. Ainakin (jälleen kerran) haluaisin saada kulutettua aikaa edes tähän harrasteluun vähän enemmän. Tänään mietin että josko yrittäisi haastaa itsensä tekemään jotain edes varttitunnin verran päivässä – käsityöt ovat kuitenkin minulle terapiaa, poden vain tässä kiireisessä elämäntilanteessa lähinnä aloittamisen vaikeutta.