Valmista tulee kun ottaa asiakseen
Olen jo päästänyt deadlinet liian lähelle monessa projektissa, tekemättämien töiden pinoa oli pakko alkaa tänään keventämään. Harrastuksestakin saa näköjään stressin, kun suunnittelee vaikka mitä, hankkii niihin tarvikkeet ja sitten onkin jo ”pakko” ne toteuttaakin. Kun on laittanut rahaa materiaaleihin ei viitsisi ostaa sen lisäksi vielä vaikkapa juhlamekkoa. Sinänsä kurjaa, että tekemättämät työt alkavat vaivata, kun kuitenkin pidän käsitöistä ja niitä mielelläni teen. Minä olen kuitenkin selvästi harrastukseni kanssa kovin kausieläjä, välillä tulee tehtyä paljonkin, välillä vaan mietittyä mitä kaikkea voisi tehdä.
Aloittamisessa se suurin vaikeus yleensä piileekin, kun pääsee vauhtiin, tekeminen on mukavaa. Tänään siis tein lopultakin Lapselle pellavamekon, johon piirsin kaavat ja kirjoin kankaan jo kesällä. Alun perin suunnittelin mekosta hihatonta, mutta koska nyt on jo syksy, tein pienet hihatkin. Mekkosen neiti saa pukea päälleen ylihuomenna, kun sukulaisia tulee juhlimaan hänen 1-vuotissynttäreitään. Virallinen juhlapäivä on vasta ensi viikolla.
Ja kun kerran vauhtiin pääsin, ja saumurissa oli valmiina punaiset langat, tein yhden tilaustyön. Minulta oli pyydetty eräässä mainoksessa lapsella päässä olleen fleecehatun imitaatiota, tällaisen sain aikaan.