Tytöt on tymhiä
Olen viettänyt pari päivää Ainon seurassa, eikä me ole tultu oikein juttuun keskenämme. Ensin meillä tuntui menevän kaikki ihan solmuun, sitten Aino vain luikerteli edessäni. Lopulta kuviot alkoivat sujumaan, mutta koko ajan minulla oli sellainen tunne, että kaikki ei ole ihan niinkuin pitää. En ollut kuitenkaan valmis luovuttamaan ajoissa, jatkoin ja jatkoin kunnes asiat tuntuivat menneen jo liian pitkälle. Lopulta minun oli kuitenkin tunnustettava tappioni.
Taidan mennä tutkimaan onko Janne yhtään mukavampi tapaus.
(Kirjoneuletumput Novitan Ainosta olivat puoltatoista peukaloa ja päättelyä vaille valmiit, kun purin ne takaisin keriksi. Ei mitenkään hyvä lankahamsterikisastrategia ;). Aloitin uutta tumppua, mutten tiedä tuleeko tuostakaan erittäin hyvä ellei täydellinen. Gjestalin Jannea odottaa iloisenkirjavien sukkien pohjaväriksi, taidan jatkaa niillä.)