Joissain blogeissa on kiertänyt anonyymi antamassa negatiivista palautetta, nimimerkittömyyden suojasta. Yritin jo pariin otteeseen kommentoida asiaa Tikrun blogiin, aloitin oman bloggauksen, yritin kommentoida taas ja jälleen yritän blogata aiheesta. Katsotaanpa saanko ajatuksiani vihdoin puettua sanoiksi!
Käsityöblogimaailma on kummallinen. Hyvin Harva, jos kukaan antaa negatiivista palautetta kommenteissa (muuten kuin anonyymina) ja suurin osa ei sitä taida edes haluta. Käsityöblogiyhteisä on hymistelevä ja ihasteleva ”voikunihku” -kommentteineen. Suurimmalle osalle ne ovat varmaankin juuri sitä, mitä haluaa kuulla – jos harrastaa vain mielikseen tai muutekin stressaavan elämän terapiaksi ei tee mieli lukea siitä, mikä työn tuloksessa tälläkin kertaa oli vialla.
Tätä taustaa vasten negatiivisten kommenttien jättäminen nimimerkillä on vaikeaa. Ei halua olla se ainoa, joka poikkipuolisen sanan laittaa ihastelevien kommenttien vastapainoksi, vaikka mielessä olisikin jokin rakentavakin idea lopputuloksen parantamiseksi. Eikä tiedä, miten vastaanottaja kritiikkiin suhtautuu. Suurin osa siis suodattaa negatiivisen palautteen kokonaan viestistä pois. Sitten on niitä, jotka haluavat sen antaa, kenties ärtyneenä siitä voikunihku-kommenttien tulvasta, mutteivat uskaltaudu tekemään sitä kuin anonyymisti. On vaikea tietää kelle ”saa” antaa muuta, kuin ihastelevaa palautetta, ja on vaikea olla se ainoa, joka rakentavaakin negatiivista palautetta esittää, vaikka jotkut saattaisivat siitäkin olla kiitollisia. Siksipä myös minä olen päätynyt siihen, että kommentoin vain positiivisista asioista ja jätän sanomatta, vaikka jotain kritiikkiä tai parannusehdotuksia olisi mielessä.
Itse olen monta kertaa miettinyt, ettei omaa käsityöntekijyyttäni edistä se, että kommenteissa pääasiallisesti vain kehutaan. Kaipaan taidekoulun kritiikkipiiriä, jossa työt laitettiin seinälle ja ruo-dit-tiin. Minä haluan oppia, minä haluan kuulla, mitä muut olisivat tehneet toisin. Kaikki eivät kuitenkaan halua, on kiva että on edes joku alue elämässä, jossa vain kehutaan. Ehkä olisi bannerin paikka, onhan olemassa jo ”meemitön alue” -nappi, nyt tarvittaisiin ”negatiivinenkin palaute tervetullutta” -nappi, jolloin yleisö ehkä uskaltautuisi antamaan negatiivistakin kritiikkia, ihan omalla nimellään.
Onhan se toisaalta ikävä saada _kehittävää_ palautetta, mutta itse ainakin arvostan enemmän juuri sitä. (toki sitä voi nimittää myös negatiiviseksi 😉 ).
Itsekään en kyllä kirjoittele muuta kuin positiivista kommenttia. Jos ei ole mitään sanottavaa, sitten jää helposti kyllä antamatta palaute.
Kehuja tietenkin tulee tottakai kirjoitettua.
En nyt tarkoita, että ketään tai mitään pitäisi alkaa haukkua ja moittia. Tarkoitan lähinnä, että niitä huomioita, joita itse tekee, voisi kirjailla enemmän kommentteihin. Tyyliin ”mites jos ton tekis sillai..” tai ”itse olen ajatellut että vois..” tai ”olisikohan se millainen jos..”.
Paljon pystyy vaikuttamaan omalla kirjoitustyylilläänkin siihen, miten kommentti otetaan vastaan.
Ja niitä ”voi kun upea” ”onpa ihana”, kommentteja on aika tylsä lukea pitemmän päälle 😉 Toki ne ovat arvokasta palautetta nekin! Mutta usein olisi kiva lukea jotain muutakin.
Martsuli: Ihan totta, useat varmaan ovat tuota mieltä, ja yritin sitä sanoakin! Jospa sen napin pistäisi.. luvaksi rakentavan kritiikin esittämiselle ;).
Martsuli, aivan, kyllä se on ihan noinkin. Ja tottahan toki sitä positiivista palautetta ja kehuja on kiva saada!
Mutta _minusta_ olisi kiva saada välistä myöskin ihan sellaistakin palautetta, jolla kehittyisi neulojana/käsitöiden tekijänä. Ei toistaisi samoja virheitä joka kerta 😉
Ja siis, kirjoittakaa ihmeessä niitä kehuja! Mutta jos tekee jonkun huomion, minusta sekin olisi kiva lisätä sinne kommenttiin. Ja kyllä se on niinkin, että kommenttien saaminen innostaa jatkamaan blogin pitämistä ja kirjoittamista. (vaikka vaaditaan siihen muutakin, mutta se on yksi syy).
🙂
Niin, kommentteja on kiva saada ja mielellään kehuvia. Miltä tuntuisi vaikka tämä: olet aloittelija ja neulonut samaa sukkaa jo pari viikkoa. Saat sukan vihdoin valmiiksi ja esittelet sen ylpeänä blogissasi. Joku sitten kommentoi, että jos olisit tehnyt näin, kantapäähän ei olisi jäänyt reikää. Sinänsä hyvää ja kehittävää palautetta, mutta Aloittelija ei ole ehkä koko reikää edes huomannut… Tyydyn edelleen antamaan vain positiivista palautetta, ellei muuta erikseen pyydetä.
Taiska: tyyppiesimerkki palautteesta, jota itse arvostaisin. Minusta olisi lähtökohtaisesti kiva kuulla vinkki, josta en ole aiemmin ollut tietoinen, joka auttaa jatkossa viilaamaan töitäni paremmiksi. Ja silti olet oikeassa, aloittelijana moisia kommentteja olisi varmaan kurja kuulla, kun toivoo kehuja kenties ensimmäisestä valmiista sukkaparistaan.
Alan pikkuhiljaa toistaa itseäni papukaijana.
iona..
Mä oon kans miettiny sitä ihkutusjuttua ja usein jätän myäs laittamatta sen 12. ihanaa -kommentin kuten jaana sanoin. Mut ehkä tää on siks pysynyki yhteisönä niin pehmeänä ja mukautuvana ja kaikkia ihastuttavana 😉 Ketään ei runnota, teilata, muiluteta jne.
Saman huomaa myös siitä, millaisia tuulia ja myrskyjä saa aikaan vesilasissa kun esittää kritiikkiä esim kommentoinneista tai hyvistä käsityöblogin ominaisuuksista 🙂 (mistä oli sitten toisaalla käyty keskustelua varsin neg sävyyn, mut ei ollu voitu tulla sanoo sitä sinne bloggauksen kommentteihin, mielenkiintoinen seläntakanapaskaa-ilmiö tämäkin, mutta ah niin tuttu naisvaltaisella alueella)
Mietin myös sitä, et kuin paljon makuasiat vaikuttaa siihen, miten kritisoisi toisten töitä. Nään usein tuotoksia, jotka ei miellytä silmää, mut ne on todellakin mun maustani kiinni, ei siitä, että niissä olisi muuten jotain vikaa. Tekniikkaratkaisut on toki helppoja erotella tästä, mut sit taas taiska esitti tuossa aika hyvän pointin tuosta reiästä, toinen ei edes huomaa, toinen havaitsee ja kommentoi. Tulee ne kuuluisat anopit mieleen 😉
Rakentavaa palautetta ja vinkkejä, kyllä! Itse käytän ihan liian usein vain sanaa: Ihana! ,koska en keksi/tai jaksa kirjoittaa, mutta tyä on niin ihana, että haluan sanoa jotain. Eivätkä minun taitoni niin huimat ole, että edes osaisin antaa hyviä vinkkejä… Mutta ei anonyymisti…siis, totta on, että jokainen voi käyttää vaikka joka kerta eri nimimerkkiä (minun tietämättä, että on kyse samasta henkilöstä), mutta jotenkin se on kohteliasta ja tuntuu mukavammalta.
Tarkennan itseäni, että puhuin omalla kohdallani vain siitä rakentavasta kritiikistä, en siitä että aletaan haukkua jonkun valmista työtä! Se ei minusta ole kivaa eikä järkevää. Ja niistä jää aina kurja fiilis.
Taiskan esimerkissä itse olisin tyytyväinen saamaani palautteeseen, mutta ymmärrän kyllä senkin, että ei sitä ainakaan heti riemusta hypi sen luettuaan. Ja jos se ei itseä häiritse.. Mutta toisaalta, tulevaa ajatellen, kritiikki voikin olla hyvin ja ohittaa saman ”kämmin”.
Tikrun takkia (sitä saunatakkia), ihastelin ja se on upea.
Sitten OT ja pahasti, mutta kysynpä täällä, toivottavasti Iona ei pahastu:
Nyt tällä hetkellä vain jäävät lukematta kaikki blogit, joissa käytetään kuvia Flickr:n kautta (tikru, ziina, tuulia, sia, tiinav), koska kun avaan sellaisen blogin, koko nettiyhteys katkeaa. Ja haluaisin nähdä ne kuvatkin, en vain tekstiä (josta siitäkään ei näe kaikkea, koska ei ehdi ladata). Ja toisekseen, joka välissä ei innosta tapella nettiyhteyden kanssa.
olisiko jollain vinkkejä, missä ihmeessä vika on?? Mitä voin tehdä? Monta suosikkiblogia jää lukematta tuon takia :((
Mielenkiintoista keskustelua kommentoinnista. Minä yritän jättää huomiotta nuo anonyymit kommentit, tosin ei niitä minulle montaa ole tullutkaan, ei kai yhtään koskien käsitöitä. Ajattelen että jos joku käsityöyhteisön henkilä laittaa kommenttia niin hän myäskin laittaa nimimerkkinsä ja on sillä tavalla ikään kuin vakavasti otettava kommentoija.
Ja tästä kritiikistä/negatiivisesta palautteesta yms, kyse on kai enimmiltään makueroista, oli sitten kyse valmiista tai kesken olevasta työstä. Porukka on niin moninaista, teineistä eläkeikäsiin + kaikki muu mikä saattaa vaikuttaa ihmisten mieltymyksiin. Kuten joku jo sanoikin, niin asiat voi sanoa monella tavalla.
Toivottavasti kommentointi jatkuu vilkkaana ympäri blogiyhteisöä!
Olen Suvin kanssa samoilla linjoilla siitä, että oli kommentoija anonyymi tai nimimerkillinen, kommenttia on kunnioitettava samalla tavalla.
Ihminen ei voi aina odottaa saavansa positiivista palautetta vaan myäs negatiivista on osattava ottaa vastaan! Negatiivinen palaute on kaikkein rakentavinta ja onkin harmillista, jos ei osaa myöntää omaa epätäydellisyyttään.
Mä olen muuten samaa mieltä kuin Suvi, että osa niistä nimettömistä oikeasti on just se oma tuttu kamu. Jotkut kirjoitustyylit tunnistaa, ja joskus asenteetkin. Tavallaan ymmärrän, koska vallalla on jotenkin sellainen ilmapiiri, että pitää tykätä kaikista vain siksi että ollaan neulebloggaajia, ja erimielisyyttä ei suvaita, siis ilmapiiri on sellainen. Itseäni raivostuttaa jotenkin se, että pitää tykätä ja olla kaveria jne. Ei kaikki kuitenkaan oikeasti voi tykätä kaikista.
Niinkuin Tikru aiemmin mainitsi, tällaiset jutut on varsin yleisiä naisvaltaisilla aloilla, oli kyseessä sitten työpaikan kahvirinki, hiekkalaatikon mammat tai neulebloggaajat 😀 . Nainen on toiselle naiselle susi, mikä näkyy toooosi hyvin esimerkiksi kaikissa tekijänoikeuskeskusteluissa. No nyt menee jo aiheen viereen…heihei 😀
(okei, mä olen laiska, en jaksa kaikkien viestejä nyt lukea).
Mä en tykkää negatiivisesta palautteesta. Minä tykkään rakentavasta kritiikistä. Se että sanotaan ”ihan hyvä” tai ”en tykkää” tai ”tyhmä”, ei oikein toimi. Jos teet kritiikkinapin, mä voin ottaa kans sellasen.
Anonyymit on tyhmiä. (ai sori, tuli negatiivinen palaute). Nimimerkin takaakin voi minusta antaa palautetta, jos se nimimerkki on vakioitunut omaan käyttään, vaikka meeri, tikru, iona jne….
Jännä huomata, että näinkin pienessä porukassa on näin monta näkemystä kritiikistä. Villasatun esimerkki vinoista reunoista, ei kyllä minun mielestäni ole minkäänlaista kritiikkiä, ennemminkin oiva esimerkki juuri näistä anonyymeistä kommenteista. Kriitiikki siitä tulisi jos kirjoittaja esim. kysyisi oliko tarkoitus tehdä sellaiset reunat, ja jos ei niin antaisi vinkin millä tavalla seuraavalla kerralla sen voisi välttää, ja tämä tietenkin omalla nimimerkillä, että vastaanottaja voisi vaikka tarpeen tullen tulla kysymään lisäohjeita.
Ai kun herkullinen aihe taas, mutta niin kovin laaja. Kommentoisin nyt sellaiseen asiaan, joka tuli mieleeni tuosta ”aikunihanaa” -kommentoinnista. Minä luulisin, että se on osa jonkinlaista seurapiirikäyttäytymistä ja sosiaalista verkostoa. Sillä tavalla voi paitsi kommentoida kyseistä työtä, samalla osoittaa kiinnostuksensa kyseisen henkilön blogia kohtaa, tavallaan tehdä tuttavuutta. Uutena, kun meitä on jo niin älyttömän paljon, ei millään voi tulla tutuksi (jos ei sitä jo ole) vanhempien bloggaajien kanssa, jos ei ainakin jonkin verran itse aktiivisesti osallistu eli siis kommentoi toisten blogeja.
Ja sitten tuohon nega / positiivisuus -kommentoimiseen; kyllä toisen blogissa tavallaan ollaan hänen ”vieraanaan” ja kuuluu tavallaan asiaan kuulostella, toivotaanko tässä nyt neuvoja vai ei.
Kirjoitettuna vivahteita on vaikea tuoda esiin ja huumorikin jää joskus huomaamatta. Siksi on varmaan ylipäätään turvallisempaa antaa positiivista palautetta tai sitten olla hiljaa. Kritiikin muotoileminen niin, ettei se loukkaa, on tosi vaikeaa.
koskaan kun ei voi tietää, miten toinen sen kommentin tai neuvonkaan ymmärtää.
joskus ainakin itse koen melko ahkerana kommentoijana, että hyvää tarkoittava ”neuvo” saattaa kuulostaa jotenkin besserwissermäiseltä, mikä ei kuitenkaan ole tarkoitus.
Vielä tuosta nimimerkittä kommentoimisesta. Kyllä minusta näin selkeässä yhteisässä kuin neuleblogit nimimerkillä kirjoittaminen on eri asia kuin anonyymiys. Nimimerkki linkittyy tiettyyn blogiin ja aikaisempiin ”tapaamisiin” yhteisössä, joten se on värin tunnustamista.
Anonyymit kommentit toisaalat valitettavasti kuuluvat tähän nettiin myöskin, eihän niistä millään eroon päästä. Kuka tahansa voi nimimerkillä ”Lotta” heittäytyä tuntemattomaksi, mutta totta puhuen itse olen yllättynyt siitä, miten vähän tähän mennessä tuota anonyymi/negakommentointia neuleblogeissa onkaan ollut. Ringin laajetessa luultavasti siihenkin ilmiöön saa varautua :(. Enkä tarkoita, että se johtuisi neulebloggaajista itsestään, vaikka tietysti suureen joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä ja monenlaisia tunteita, kateutta toisten taitoihin ja suosioon yms. Lisäksi neuleblogien saadessa julkisuutta, myös ulkopuoliset kiinnostuvat niistä enemmän.
Eniten itselläni harmia aiheuttaa tieto siitä, että blogini on saattanut löytää eräs henkilä, joka jo aiemmin on aiheuttanut ikävyyksiä muualla.
Noniin, aika meikäläisen lopettaa tältä erää :).
Mä olen ihan samaa mieltä tuossa, että kriittistä kommentointia ei oikein suvaita. Musta olis ihan kiva saada myäs kriittisiä kommentteja. Itse en niitä juuri jätä just sen takia, että makuja on niin monia ja jos joku laittaa esille työn josta on itse kovin ylpeä ja pitää tuotosta upeana ja omasta mielestäni se olisi voinut olla toisenlaisena ehkä paremman näkäinen tjtn. niin se voi loukata työn tekijää, vaikka en sitä niin tarkoittaisikaan.
Oliskohan tuon voinut vaikeammin enää ilmaista? No joo. Mun kantani tuli varmaan selväksi. En kyllä minäkään välitä anonyymeista kommentoijista, jotka jättävät kommentteja. Vois sitä nyt jonkun nimen laittaa viestin perään, sen kriittisenkin.
Tämä on hyvä keskustelu. Minusta rakentava kritiikki ja toisten mollaaminen on kaksi aivan eri asiaa. Mollaamista on se, että sanoo ”minusta tuo on ihan hirveä”, kritiikkiä taas on se, että selittää MIKSI se on niin hirveä.
Pitäisi kai askarrella tuollainen ”Kritiikkiystävällinen blogi” -nappi myös itselleni.
Jep. Samaa mieltä. Jos haluaisi kirjoittaa muuta kuin +++, niin useimmiten minäkin sen jätän tekemättä ja silloin jää koko kommentti kirjoittamatta osaltani. Joillekin uskaltaa kirjoittaa, useimmille ei. Aluksi pölähdettyäni blogimaailmaan, kirjoitin kaikki kommentit nikittä (kyllä, positiivisia kaikki) =) Vähitellen olen alkanut kirjoittaa nikilläni (jonka vaihdoin törmättyäni liian moneen marjaan), mutta joskus kiireessä tulee edelleen kirjoitettua ilman blogiosoitetta. Jos ei kelpaa, en pahoittele.
Minä olen niitä omituisia, jotka kirjoittaessaan ”onpa ihana”, myäs sitä 100 % tarkoittavat. Jos en jostain pidä, en myöskään silloin sitä ihanaksi sano – en edes irl. Eli multa saatu kehu on kehu.
Jos lopettas.
Suvi: Totta! Tuolta kantilta en tuota asiaa kommentissani tajunnut arvioida. Kuka tahansahan tosiaan voi luoda itselleen vaikka minkä nimimerkin ”Kake” ”äkä” tai ”Laatta” (heh) ja käydä sillä sitten sylkemässä niitä kammottavia kommenttejaan!!!
Itselläni on ollut blogi vasta vähän aikaa. Mielestäni blogiin kirjoittaessaan laittaa itsensä alttiiksi kaikenlaisille kommenteille. Toisaalta julkaistuaan jotain, menee seuraavaan kerran katsomaan, onko tekele sattunut herättämään kenessään mitään vastakaikua. Tähän surfailuun saisi kulutettua todella paljon aikaa, kun kaikkea kommentoisi. Tuntuu, että joka kerta löytää tosi mukavia juttuja.