langankierre

Sanoin ircissä katsovani, mitä saisin aikaan jos pysyttelisin sieltä edes hetken pois. Ja mitä tekee Iona – kirjoittaa blogia. Myönnän – olen nettiaddikti – mutta onko se lopultakaan niin huono asia kuin monesta paikasta, vaikkapa päihdelinkin nettiriippuvuustestistä voisi ymmärtää. Netin kautta olen saanut paitsi kullanarvoisia neuvoja hyvin monelta elämän osa-alueelta, myäs ystäviä joita tapaan paitsi virtuaalisesti, myäs ”irl”. Voisin kuvitella että kotiäitiys ilman aikuiskontakteja – vaikkapa sitten vain netitse – voisi olla aika uuvuttavaa, mutta nyt viihdyn roolissani mainiosti.

Kyllä nettaaminen saa aikaan sen että moni asia jää välillä tekemättä kun istuksin vain läppäri sylissä ja höpöttelen jonnin joutavia, tai pelaan jotain addiktoivaa peliä netissä tai irkissä, uusin villitys on kanava nimeltä #visailu, jossa taidetaan lopulta kilpailla enemmän hyvästä muistista kuin yleistiedosta. Kuitenkin, niin kauan kun perheeni hoidan en taida jaksaa olla huolissani.

Irkkikansa on vaatinut kuvia valmistuvasta roguesta, siispä tässä yksi:

Sivun palmikkopaneelista (ja ihanista silmukkamerkeistä, kiitokset vielä Kristel ja ystävänsä!) on vielä lähikuva täällä. Salama polttaa kuvan ja työpöydän lamppu vääristää värejä – note to self: opettele säätämään värejä kuvankäsittelyohjelmalla, siitä ei tullut nyt ns. mitään.